Kasvua kaiken ikää

Media on läsnä lasten elämässä monella eri tavalla. Pienet lapset kuluttavat median välityksellä erityisesti heille suunnattua kulttuuria, mutta myös aikuisille suunnatut mediasisällöt tulevat lasten tietoisuuteen silloin, kun ne herättävät suuria tunteita, esimerkiksi uutiset onnettomuuksista, terrori-iskuista tai mahdollisesti muista perhekohtaisesti tärkeistä asioista.  Blogitekstisuosituksena uskonnonpedagogiikan dosentin, uskonnon ja historian didaktiikan yliopistolehtori Anuleena Kimasen teksti "Lapsi, media ja katsomus" Kasvua katsomuksesta -blogissamme.  Lue teksti tästä .

kuva: Lasten ja nuorten keskus Valtakunnallisen Harrastamisen Suomen mallin pilotointi kunnissa on käynnistynyt. Kyseessä on valtakunnan hallituksen yksi tärkeimmistä lasten ja nuorten tasa-arvoa edistävistä hankkeista, sillä ideana on tarjota kaikille koululaisille vähintään yksi mielekäs harrastus. Mallia ei ole tehty vain niille, jotka eivät harrasta, vaan aivan kaikille koululaisille. Harrastamisen kynnystä madaltaa myös se, että Suomen mallin tarjonta rakennetaan koulupäivän yhteyteen ja koulun tiloihin tai niiden välittömään läheisyyteen. Vaikka kyse on siis opetussuunnitelman ulkopuolisesta toiminnasta, harrastukseen osallistuminen tehdään lapsille ja heidän perheilleen mahdollisimman helpoksi.  Suomen malli käynnistyy koulujen arjessa ensi lukuvuoden alussa ja ensimmäisessä vaiheessa 112 kuntaa pilotoi maksutonta harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä. Suomen mallin toisen vaiheen hakukierros kunnille on juuri käynnistynyt ja se on auki 15.3.-15.4. Suomen malliin hakeva...

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...

Miten lapset itse kuvaavat sitä, mikä heille on elämässä tärkeää ja arvokasta? Miten varhaiskasvatus toimii lasten katsomusten rakentumisen tukena? Mitä on monikatsomuksellinen yhteistyö? Mitä voimme tietää vauva- ja taaperoikäisen lapsen spiritualiteetista? Kuvassa dosentti Saila Poulter ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen avaamassa Katsomuskasvatussymposium 2020 -tilaisuutta. Näiden kysymysten tahdittamana dosentti Saila Poulter ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen avasivat järjestyksessään viidennen katsomuskasvatussymposiumin, joka oli saanut otsikokseen Lapsi katsomuksellisena ajattelijana. Symposiumin teema laajensi katsomuskasvatusta kokonaisvaltaisen ja lapsenkokoisen kasvatuksen suuntaan sekä tarkasteli ajattelun yhteyttä kokemukseen.  Lapset ovat filosofeja                                                     ...

Kaikki lapset ovat pieniä filosofeja. Jokainen lapsi esittää filosofisia ja uskonnollisia kysymyksiä. Selkeimmin ja useimmiten tämä alkaa neljän vuoden iässä. Kuinka monta vuosituhatta vielä tulee? Miksi minä olen juuri minä? Miksi tämä kaikki on oikeastaan syntynyt: Jumala, maailma ja kaikki, mitä maailman ympärillä on? Erfurtin yliopistossa Angela Kunze-Beiküfner on yhdessä lastentarhanopettajien kanssa pohtinut katsomuskasvatuksen pedagogiikkaa 15 vuoden ajan. Hän on toiminut yliopistossa dosenttina ja uskontopedagogiikan opettajana. Hän on kouluttanut pedagogeja kohtaamaan ja tukemaan monikulttuurisessa ja moniuskontoisessa maailmassa eläviä lapsia ja heidän perheitään. Tavallisimmin tämä tarkoittaa yhteistä ajattelua ratkaisemattomien kysymysten äärellä. Yhteisissä keskusteluissa lapset omaksuvat taitoja, joiden pohjalta he voivat etsiä vastauksia rakentavalla tavalla. Kunze-Beiküfner korostaa, että katsomuskeskusteluissa on syytä erottaa sen erilaiset ulottuvuudet Lasten keskein...

Lapsivaikutusten arviointi on edelleen lapsenkengissä, totesi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vuosikirjassaan Lapsen etua etsimässä toukokuussa. Pekkarisen mukaan maassamme ei päätösten lapsivaikutuksia edelleenkään arvioida riittävästi. Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) osalta kirkko on edelläkävijä. Vuodesta 2015 kaikkia kirkollisen viranomaisen tekemiä päätöksiä on tullut arvioida lapsen edun näkökulmasta (kirkkojärjestys 23 luku 3§). LAVA on osa seurakunnan arkista päätöksentekoa ja asioiden valmistelua, joka kuuluu sekä työntekijöille että luottamushenkilöille. LAVA tähtää siihen, että lasten (alle 18-vuotiaat) hy-vinvointi, osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet kirkossa ja yhteiskunnassa paranevat. Olemmeko kirkossa yhteiskunnan tavoin lapsenkengissä lapsivaikutusten arvioinnin suhteen? Tarkempi tutkimustieto aiheesta puuttuu. Pidän todennäköisenä, että usein lapsivaikutusten osalta täyttyy vain minimi, eli päätökseen kirjataan ”ei erityisiä lapsivaikutuksia”. Sekä kir...

Kerran setä meni ulos leikkimään sillä koronaviruksella. Sit se tuli tosi kipeeks.  Setä ei liikkunu, se oli kipee. Sillä oli se koronavirus. Ja sitte se alkas kuolla. Lapsi, 5 v. Sosionomi-diakoniksi opiskelevan Menna Tulisalon työharjoittelu Äänekosken seurakunnassa jäi puoliväliin. Korvaavana tehtävänä hän keräsi lasten ajatuksia poikkeusajasta, Koronakeväänä 2020. Nyt nämä vastaukset on litteroitu kirkkohallituksen käyttöön.  Lasten vastauksia kerättiin 27.3.-9.5.2020. Poikkeustilan vuoksi koulut olivat suljettuja ja  varhaiskasvatukseen osallistumista suositeltiin harkittavan. Haastatellut lapset olivat iältään 3-16 -vuotiaita. Sitte se on myöski ärsyttävää, ku aikuiset on kotona. Koska ei voi tehä mitä huvittaaa, kuten aina ku tulee koulusta. Ja sitte se on myöski ärsyttävää, ku sitte jos haluu olla kavereitten kans, nii pitää olla vaa pihalla eikä mieluiten ollenkaan. No se o ärsyttävää, että sitte pitää olla tosi monta päivää kotona, Mun syn...

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE oli yksi hallituksen kärkihankkeista vuosina 2016–2018. Hankkeessa keskityttiin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamiseen ja toisaalta palvelujen oikea-aikaisuuteen ja parempaan saatavuuteen. LAPE-muutosohjelman myötä myös seurakuntien on tarkoitus nousta entistä selvemmin julkisen palvelujärjestelmän yhdeksi palveluita tuottavaksi osaksi. Nyt käsissämme onkin uunituoretta tutkimustietoa siitä, miten seurakunnat ovat tämänhetkisen moniammatillisen yhteistyön kokeneet. Anna-Maria Jurvan ja Maarit Tuomikon ”Tehtäis yhdessä työtä – Kehittämisehdotuksia lapsi- ja perhelähtöisen yhdyspintatyöskentelyn vahvistamiseksi seurakuntatoimijoiden näkökulmasta -YAMK-opinnäytetyönä oli kehittämishanke, jossa tavoitteena oli luoda Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Siun sotelle kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin parantaa lapsi- ja perhelähtöistä yhdyspintatyöskentelyä seurakuntatoimijoiden näkökulmast...

Terveisiä meiltä kotoa! <3 Neljän seinän sisältä.   Meillä on teitä ikävä.  Täällä me olemme. Koko perhe. Isot ja pienet.  Neljän lapsen leikit, laulut, riemut ja riidat täyttävät nyt kodin.  Täällä me olemme. Väsyvät vanhemmat ja kyselevät lapset.  Me sama perhe, joka avasi aamuisin päiväkodin ja perhekerhon oven innolla ja iloiten.  Me sama perhe, jonka lapset riemuiten juoksivat teitä halaamaan.  Me sama perhe, jonka äiti on saanut voimia ja turvaa teistä ammattilaisista.  Me sama perhe, joka sai rohkaisua ja vertaisuutta ryhmissänne.  Mutta nyt te olette siellä ja me täällä.  Olisi hienoa kuulla äänenne ja nähdä kuvanne. Me täällä ajattelemme teitä, puhumme teistä ja kaipaamme teitä.  Mitä te teette?  Miten te voitte? Mietittekö mitä meille kuuluu tai mitä me teemme? Meillä on teitä ikävä.  Haluaisimme kuulla ääntänne ja nähdä kuvanne.  Mielellämme kertoisimme teille myös leikeistämm...

"Päästä irti. Lopeta." "Sä oot ihan idiootti!" Lasten riitely ja huuto kuuluu suljetun oven läpi. Yrität keskittyä siihen, mitä työkaverisi sanoo videopalaverissa, kirjoittaa ylös sopimaanne ja samanaikaisesti kuunnella, mihin suuntaan lasten riitely menee. Kuulet lähestyviä askeleita ja joku raottaa ovea. Huokaiset syvään, suljet läppärin kameran ja käännyt katsomaan, kuka lapsista on oven takana tällä kertaa. Katsot kelloa ja tajuat, että lasten etäkoulun ruokatunti on jo alkanut. Toissapäiväinen makaronilaatikko ei saa lapsia innostumaan, mutta muutakaan ei ole nyt tarjolla. Kiität mielessäsi opettajien taidolla ja huolella järjestämiä aamupäivän oppitunteja. Kaksi tuntia tehokasta työskentelyaikaa sinulle. Aamupalat sujuvat sähköposteihin vastatessa, ruokaa laittaessa puhut työpuhelua, koiraa ulkoiluttaessa pidät viikkopalaveria ja päivän ensimmäisessä videopalaverissa tajuat, että olet unohtanut harjata hiuksesi. Lupaat lapsille, että tämä lounastunti on p...

Elli ja Allu leikkivät sisällä kotona, mutta sitten leikit loppuvat. "Tylsää, mitäs nyt tehdään?" Äiti ei keksi. Hän tekee töitä tietokoneella. Isäkään ei ehdi, kun sillä on kännykkänsä kanssa kiireitä.  Kun toinen kertoo ja toinen kuuntelee, aaltoilee kohtaaminen heidän välissään. Myös kriisin hetkellä on otollista ja hyödyllistä kertoa tai saduttaa, kuunnella sitä mitä toinen haluaa kertoa juuri tänään, näillä sanoin.  Muuttuneen arkiympäristön keskellä aikuisen tehtävänä on rakentaa lapsen elämään turvallisuutta, jäsennystä ja mahdollisuuksia. Lapsi tarvitsee toimintaa, joissa jakaa ajatuksiaan hänelle tyypillisellä tavalla. Lapset kertojina Muuttuneessa tilanteessa on arvokasta vaalia erityisesti niiden lasten kohtaamista, joita ei saavuteta  youtube-videoin, jotka eivät ymmärrä suomea, joilla on oppimisen haasteita tai kaikkea tätä yhdessä. Kuinka turvallisuuden ja hyvän elämän oikeudet turvattaisiin heidänkin osaltaan? Myös oikeudet kertoa ajatuksiaan ja kok...

Vanhempana oleminen on elämänmittaista kasvamista. Se on suhde, jossa ei tule valmiiksi ja oppimista erehdysten ja onnistumisten kautta kertyy. Vanhemmaksi kasvetaan ja erilainen tuki vanhemmuuden eri vaiheissa on tärkeää. Usein vertaistuki on parasta. Välillä vanhempana voi kaivata ammattilaisten apua. Matalankynnyksen tuen paikat ovat tärkeitä ja niitä voisi olla tarjolla myös kirkossa entistä enemmän.  Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on varhaiskasvatuksen "perustoiminnan" rinnalle kehitetty myös uusia vanhemmuutta ja parisuhdetta tukevia toimintamalleja. Tukea kotiin - toiminnassa lastenohjaajan voi varata kotiinsa tai vaikka leikkipuistoon hetkeksi olemaan lasten kanssa, jotta vanhemmat voivat huoltaa arjen asioita. Ilta teille kahdelle- lastenhoidossa tarjotaan parisuhteelle aikaa muutamaksi tunniksi arki-iltaan, koska useat perheet käyttävät mahdollisia tukiverkkojaan lastenhoidossa hyvin säästeliäästi, jotteivat kuormittaisi niitä liian kevyin perustein. Laps...

Lapsen oikeuksien näkökulma on kuulunut alusta asti omaan asiantuntijatyöhöni KKP:ssä. On ollut ilo huomata, että lapsen oikeudet ovat vuosien myötä tulleet yhä näkyvämmäksi osaksi kirkon elämää. Lapsivaikutusten arviointi on yksi esimerkki siitä, mitä lapsen ja nuoren oikeuksien todesta ottaminen voi tarkoittaa. Kirkon kasvatuksen linjaukset ja asiakirjat tuovat myös vahvasti esille lasten ja nuorten oikeuksia ja osallisuutta. Toiminnan ja arjen tasolla nämä linjaukset tulevat todeksi upeiden kasvatuksen ammattilaisten työssä seurakunnassa. Arjen lisäksi tarvitaan myös juhlaa. Tänä vuonna Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta. Sitä on syytä juhlia erityisesti kansainvälisenä Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. ja nostaa lippu salkoon niin kotona kuin myös seurakunnissa! Monissa seurakunnissa onkin jo pitkään vietetty Lapsen oikeuksien päivää. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa on iloittu lapsista ja nuorista ja tuotu esille lapsen oikeuksia eri tavoin. Lapsen oikeuksien sopimus...

Sudenpenturyhmällä oli edessään partiolupauksen antaminen. Erään lapsen vanhempi otti yhteyttä ja kertoi, ettei perheen vakaumukseen kuulu usko mihinkään, mitä voisi nimetä jumalaksi. Tuntui heidän katsomuksensa väheksymiseltä pyytää lasta kuitenkin lupaamaan, että hän rakastaa Jumalaa, johon hänen perheensä ei uskonut. Yhtä lailla oli epätasa-arvoista pyytää häntä olemaan tämä kohta lupauksesta hiljaa. > Lue partioasiantuntijamme Katri Vappulan puheenvuoro ja loput tekstistä Evl.fi-palvelun Puheenvuoroista täältä (kuva: Unsplash.com)

Jumala, En enää luota huomiseen. En luota, että ensi kuussa tärppää. En usko, että olen niin nuori,  kuin eräät väittävät. En jaksa enää sanahelinää. Mitään ensi kuuta ei tule. Ensi kuu meni jo. Meni jo vuosia sitten. Jumala, en jaksa piristäviä ihmisiä.  Älä lähetä niitä enää.  En kaipaa piristystä. Kaipaan lasta, joka sekoittaisi järjestykseni lopullisesti. Rukous on omaa käsialaani lapsettomuusvuosilta. En muista vuotta jolloin se on kirjoitettu, muistan vain jatkuvan odotuksen ja pysähtyneisyyden tunteen – ja myös loputtomat turhauttavatkin huokaukset Jumalan puoleen. Miten epätoivoiseksi voi ihminen surussaan muuttua. Tällä viikolla vietetään Suomessa lapsettomuusteemaista Simpukka-viikkoa. Tahattomasti lapsettomia lasketaan olevan Suomessa on noin joka viides.  Syyt tahattomaan lapsettomuuteen ovat moninaiset. Yleisin syy on se, että sopivaa kumppania ei ole löytynyt.  Naisten on mahdollista lähteä lapsettomuushoitoihin yksin ilman ...

Ihmisellä on syvä tarve olla rakastettu ja rakastaa. Näiden tarpeiden imussa me luomme suhteita, teemme elämää ohjaavia päätöksiä, asetamme tavoitteita ja koemme ne syvimmät onnen ja pettymyksen hetket. Rakastamisen tarpeen ja rakastetuksi tulemisen toiveen vuoksi elämän tärkeimmät asiat liittyvät monella perheeseen - perheen rakentamiseen, perheen hajoamiseen, perheen puutteeseen ja perheen löytämiseen. Kun perhe, eli läheisten suhteiden verkosto, on löytynyt, alkaa moni virittää konetta suoritukseen nimeltä vanhemmuus. Vapaasti virtaavan rakkauden ajatus loittonee taustalle, kun uudet vanhemmat kipuilevat saamansa normiston kanssa. Jokainen vanhempi haluaisi lapsensa pärjäävän elämässä. Lapsen pärjääminen tuntuu olevan uhattuna niin monella tavalla. Tarvitaan riittävä määrä liikuntaa päivittäin, tietynlaista ravintoa, ennen syntymää aloitetut pankkitalletukset, monipuolisia harrastuksia ja virikkeitä. Kun rima asettuu korkealle ja suorituksen kestoksi arvioidaan parikymmentä ...

Yhteiskunnallisessa keskustelussa syntyvyysluvuista ja vanhemmuudesta on jäänyt turhan vähälle huomio siitä, että taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden taustalla ovat arvot. Ne paljastavat, mikä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista. Arvomme kertovat suhtautumisestamme lapsuuteen ja vanhemmuuteen. Lapsi ei ole kuluerä eikä huoltosuhteen paikkaaja. Lapsia ei hankita, vaan saadaan. Lapsuus ei ole välivaihe, vaan itsessään tärkeää ja ainutlaatuista. Lapsimyönteisessä yhteiskunnassa jokainen lapsi on lahja. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen kaikkea hyvää. Nuoret aikuiset tänään eivät ole mukavuudenhaluisempi tai urakeskeisempiä kuin aikaisemmin. Enemmänkin päinvastoin: perheen perustaminen on yhä harkitumpaa. Työn ja perheen yhdistäminen tarvitsee ennen muuta riittäviä joustoja perheen tilanteen ja lasten yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Julkisessa keskustelussa vanhemmuuden vaatimukset ovat ylikorostuneita. Kaiken kärjistävä julkisuus ruokkii mielikuvia, joissa hyvän vanh...

Haastamme seurakuntia liittymään valtakunnalliseen MLL:n koordinoimaan Leikkipäivä-tapahtumaan ja järjestämään kirkon tiloissa leikillisiä tapahtumia 6-12.5.2019. Leikkipäivä voi koota alueen asukkaita ja toimijoita yhteen, edistää yhteisöllisyyttä, inspiroida monen ikäisiä ja yhdistää eri taustoista tulevia. Leikillinen tapahtuma? Kirkossa? Mitä kaikkea se voisi olla? Draamallisia kierroksia kirkkopuistossa Open urku -tapahtumat Tulevaisuus tehdään nyt: Lasten puheita saarnatuolista ja pulpetista Leikkimaailmat Botswanasta ja Thaimaasta Läsnäolopysähdyksiä ja hiljaisuuden viljelyä kaikenikäisille Kirkkoherra opettaa lapsuuden leikkejä Sormivirkkausta äitienpäivälahjoiksi Vauvamuskari yhdistää kummit ja isovanhemmat yhteiseen leikkiin Pyhää ketjutanssia kappelin ympäri Kirkkotilojen tutkailua kaikilla aisteilla Hassuttelu sallittu! Alkaako tuntua ilon, riemun ja leikin pirskahtelua? Muistathan kertoa tapahtumastasi ja ilmoittaa sen www.leikkipaiva.fi Lisätiet...