Siirry pääsisältöön

Lasten ajatuksia koronakevään aikana

Kerran setä meni ulos leikkimään sillä koronaviruksella. Sit se tuli tosi kipeeks. 
Setä ei liikkunu, se oli kipee. Sillä oli se koronavirus. Ja sitte se alkas kuolla.

Lapsi, 5 v.

Piirrustus lapsista, joilla on hengityssuojain koronaviruksen takia

Sosionomi-diakoniksi opiskelevan Menna Tulisalon työharjoittelu Äänekosken seurakunnassa jäi puoliväliin. Korvaavana tehtävänä hän keräsi lasten ajatuksia poikkeusajasta, Koronakeväänä 2020. Nyt nämä vastaukset on litteroitu kirkkohallituksen käyttöön. 

Lasten vastauksia kerättiin 27.3.-9.5.2020. Poikkeustilan vuoksi koulut olivat suljettuja ja  varhaiskasvatukseen osallistumista suositeltiin harkittavan. Haastatellut lapset olivat iältään 3-16 -vuotiaita.

Sitte se on myöski ärsyttävää, ku aikuiset on kotona. Koska ei voi tehä mitä huvittaaa, kuten aina ku tulee koulusta. Ja sitte se on myöski ärsyttävää, ku sitte jos haluu olla kavereitten kans, nii pitää olla vaa pihalla eikä mieluiten ollenkaan. No se o ärsyttävää, että sitte pitää olla tosi monta päivää kotona, Mun synttäritki on ehtiny olla ennen ku koulu alkaa. 

Lapsi, 7 v.

Lasten ajatukset haastavat meitä

Kun ympärillä oleva todellisuus muuttuu, lapsia askarruttavat ajatukset nousevat pintaan. Jokaisella lapsella on oikeus huolenpitoon, oikeus rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta omien lähtökohtien mukaisesti. Tarvitaan pedagogista luovuutta, jotta jokainen lapsi tulee ajatuksineen kuulluksi ja ymmärretyksi. 

Lasten haastattelut toteutettiin etänä, sadutusmenetelmää mukaillen. Vanhemmat lähettivät materiaalin videoina, ääniviesteinä, sähköpostitse tai kirjallisena, yhteensä 26 kappaletta. Vastauksista kuulemme aidon sukupolviäänen, lapsia askarruttavista asioista. Oleellisista oli antaa tilaa lasten ihmettelylle, elämänkysymyksille. 

Lapsi:     Minä voin tulla huomenna varmaan kipeeksi. Koska en ole pessyt käsiäni. Kato vaikka.
Äiti:         Pelottaako sua se virus?
Lapsi:      No joo hirveesti. Että se osuu muhu.
Äiti:         Mut ehkä se ei niin kauheen pelottava juttu oo.
Lapsi:      No mutta mua ainaki pelottaa.
Äiti:         Mistäs sä oot sellaseen päätyny et pelottaa?
Lapsi:      No en tiiä.

Lapsen todellisuus täyttyy todesta ja toiveista, aukoista ja väärinkäsityksistä. Kertomalla ja leikkien lapsi saa elämästään kiinni. Aikuisen tehtävänä on osoittaa myönteistä mielenkiintoa lasten ajatuksia ja kokemuksia kohtaan. Vuorovaikutuksen ja toiminnan kautta lapsen pystyvyyden tunteen tulisi vahvistua.

- Nii sitte meidän pitää olla ihan hiljaa joskus kotona. Ku isi tai äiti tekee töitä. Ja pitää pestä tositosi hyvin käsiä ja sitte myöskin pitää olla viiden senttimetrin väli.

 - Aika outoo ku on tottunu olemaan vaan kotona ja sitte voiki mennä ihan tavallisesti ulos ja olla porukalla.

- No just varmaan aika sellasta vapaata ja just ehkä osaa nauttia enemmän siitä  jotenki semmosesta normaalista, sellasista arjen jutuista.  Tai semmosta ehkää just vapaampaa ja en mä tiiä.

Lapset 8 v ja 14 v

Ja joskus viiden senttimetrin väli on tarpeeksi. Videolle tallentunut ja tarkentunut vuorovaikutushetki, aikuisen mikroele, viestii kohtaamisesta. Mahdollisuuksien horisontti alkaa paljastua toiveikkaana alkavan kesän lailla.

Ilkka Tahvanainen
asiantuntija, varhaiskasvatus ja yhteiskunta
Kirkon kasvatus ja perheasiat
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...
Lähetä kommentti
Lue lisää