Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.
Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen hallituskauden aikana yhteensovittamista on edistetty osana perhekeskustoimintaa. Seurakunnat ovat olleet tiiviisti mukana tässä yhteisessä työssä. Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuutta on katsottu alueellisesti ja päällekkäisyyksiä on poistettu. Monilla alueilla on luotu myös yhteisiä toimintapaikkoja. Useassa kunnassa perheiden kohtaamispaikat ovat tarjonneet seurakunnalle uuden toimintapaikan ja samalla seurakunnan toiminta on tullut tutuksi uusille perheille. Myös eri lapsi- ja perhepalvelutoimijat ovat tulleet toisilleen tutuiksi.
Toimiva rakenne ja yhteinen työ on kannatellut, kun toimintaympäristö muuttui rajusti koronan myötä. Yhtenä toimivan yhteistyön mallina voisi mainita vuosia rakennetun tehostetun nuorisotyön toimintamallin. Tehostettu nuorisotyö on kriisitilanteessa ja sen jälkeen aktivoituvaa, nuorisotyön keinoin tapahtuvaa sekä usein monitoimijaista nuoria tukevaa toimintaa. Yhteisellä ja toimivalla rakenteella oli helppoa reagoida nuorten ajankohtaisiin ja paikallisiin haasteisiin, joita poikkeusaika toi mukanaan.
Toisena esimerkkinä paikallisesta, toimivasta rakenteesta on Mikkelissä toteutettu Porukalla-hanke. Hankkeessa reagoitiin alueen lapsiperheiden haasteisiin ESR-rahoitteisesti. Perheiden ruoka-avustusten lisäksi esimerkiksi kehitettiin virikemateriaalia perheille. Virikemateriaalin sisältä toi lapsien arkeen monenlaista puuhaa. Virikemateriaalia tehtiin ja jaettiin aluksi seurakunnan lastenohjaajien toimesta päiväkerholaisten perheille. Toiminta laajeni nuorisotyönohjaajien organisoimana alakouluikäisiin, josta Porukalla-hankeverkoston työllä mallia oli helppo laajentaa myös muille kohderyhmille, kuten ikäihmisille.
Poikkeuksellinen aika osoitti toimivien yhteistyöverkostojen merkityksen. Vuosia rakennetut verkostot ja niiden rakentamiseen käytetty aika mahdollistivat nopean reagoinnin lasten, nuorten ja perheiden haasteisiin. Tämä on myös tarkoittanut seurakunnan sisäisen yhteistyön tiivistämistä ja työn näkemistä laajemmin kuin omasta työalasta käsin.
Sari-Annika Pettinen, johtava asiantuntija, Kirkkohallitus / Kasvatus ja perheasiat
Ville Kämäräinen, kasvatuksen työalajohtaja, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
kuva: Tiina Haapiainen
Kommentit
Lähetä kommentti