Siirry pääsisältöön

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Kaksi pikkulasta leikkimässä pihalla.

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.  

Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen hallituskauden aikana yhteensovittamista on edistetty osana perhekeskustoimintaa. Seurakunnat ovat olleet tiiviisti mukana tässä yhteisessä työssä. Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuutta on katsottu alueellisesti ja päällekkäisyyksiä on poistettu. Monilla alueilla on luotu myös yhteisiä toimintapaikkoja. Useassa kunnassa perheiden kohtaamispaikat ovat tarjonneet seurakunnalle uuden toimintapaikan ja samalla seurakunnan toiminta on tullut tutuksi uusille perheille.  Myös eri lapsi- ja perhepalvelutoimijat ovat tulleet toisilleen tutuiksi.  

Toimiva rakenne ja yhteinen työ on kannatellut, kun toimintaympäristö muuttui rajusti koronan myötä. Yhtenä toimivan yhteistyön mallina voisi mainita vuosia rakennetun tehostetun nuorisotyön toimintamallin. Tehostettu nuorisotyö on kriisitilanteessa ja sen jälkeen aktivoituvaa, nuorisotyön keinoin tapahtuvaa sekä usein monitoimijaista nuoria tukevaa toimintaa.   Yhteisellä ja toimivalla rakenteella oli helppoa reagoida nuorten ajankohtaisiin ja paikallisiin haasteisiin, joita poikkeusaika toi mukanaan.   

Toisena esimerkkinä paikallisesta, toimivasta rakenteesta on Mikkelissä toteutettu Porukalla-hanke. Hankkeessa reagoitiin alueen lapsiperheiden haasteisiin ESR-rahoitteisesti. Perheiden ruoka-avustusten lisäksi esimerkiksi kehitettiin virikemateriaalia perheille. Virikemateriaalin sisältä toi lapsien arkeen monenlaista puuhaa. Virikemateriaalia tehtiin ja jaettiin aluksi seurakunnan lastenohjaajien toimesta päiväkerholaisten perheille. Toiminta laajeni nuorisotyönohjaajien organisoimana alakouluikäisiin, josta Porukalla-hankeverkoston työllä mallia oli helppo laajentaa myös muille kohderyhmille, kuten ikäihmisille. 

Poikkeuksellinen aika osoitti toimivien yhteistyöverkostojen merkityksen.  Vuosia rakennetut verkostot ja niiden rakentamiseen käytetty aika mahdollistivat nopean reagoinnin lasten, nuorten ja perheiden haasteisiin. Tämä on myös tarkoittanut seurakunnan sisäisen yhteistyön tiivistämistä ja työn näkemistä laajemmin kuin omasta työalasta käsin.

Sari-Annika Pettinen, johtava asiantuntija, Kirkkohallitus / Kasvatus ja perheasiat

Ville Kämäräinen, kasvatuksen työalajohtaja, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta

kuva: Tiina Haapiainen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla. Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton. Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle: 1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pi...

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...