Siirry pääsisältöön

Harrastamisen Suomen malli tarjoaa mahdollisuuksia seurakunnan ja koulun entistä syvemmälle yhteistyölle

Kouluikäinen lapsi hymyilee ja näyttää peukkua kesäinen maisema taustallaan.
kuva: Lasten ja nuorten keskus

Valtakunnallisen Harrastamisen Suomen mallin pilotointi kunnissa on käynnistynyt. Kyseessä on valtakunnan hallituksen yksi tärkeimmistä lasten ja nuorten tasa-arvoa edistävistä hankkeista, sillä ideana on tarjota kaikille koululaisille vähintään yksi mielekäs harrastus. Mallia ei ole tehty vain niille, jotka eivät harrasta, vaan aivan kaikille koululaisille. Harrastamisen kynnystä madaltaa myös se, että Suomen mallin tarjonta rakennetaan koulupäivän yhteyteen ja koulun tiloihin tai niiden välittömään läheisyyteen. Vaikka kyse on siis opetussuunnitelman ulkopuolisesta toiminnasta, harrastukseen osallistuminen tehdään lapsille ja heidän perheilleen mahdollisimman helpoksi. 

Suomen malli käynnistyy koulujen arjessa ensi lukuvuoden alussa ja ensimmäisessä vaiheessa 112 kuntaa pilotoi maksutonta harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä. Suomen mallin toisen vaiheen hakukierros kunnille on juuri käynnistynyt ja se on auki 15.3.-15.4. Suomen malliin hakevat siis kunnat, mutta harrastusten järjestäjinä kunnissa voivat olla erilaiset yhteisöt, kuten vaikkapa urheiluseurat, järjestöt tai seurakunnat. Kirkon ehdottomana vahvuutena yhteistyökumppanina on valtakunnallinen kattavuus: toimimme kaikissa Suomen kunnissa. 

Nyt olisikin oiva aika saada seurakunnat yhteistyöhön omien kuntiensa kanssa, jotta seurakuntien lapsi- ja nuorisotyö voisi palvella osana mallia. Toimintaan soveltuvat esimerkiksi kouluikäisten kerhot, sillä ryhmiä voivat ohjata osittain myös alaikäiset, kunhan toiminnasta vastaava aikuinen on tavoitettavissa. Myös uuden toiminnan käynnistäminen on mahdollista, sillä Suomen mallin rahoitusta voi kohtuullisissa määrin käyttää myös materiaalikustannuksiin. Miltä kuulostaisi vaikka seurakunnan järjestämä koululaisten ukulele -kerho? 

Seurakuntien toiminnan ja Suomen mallin yhdistämisessä on hyvä huomioida, että lähtökohtaisesti Suomen mallin toiminta ei voi olla tunnustuksellista. Tämä johtuu siitä, että mallin sisällä harrastustoiminnan tulee olla kaikille lapsille ja nuorille saavutettavaa. Suomen mallin toiminnan yhteydessä voi kyllä kertoa myös muusta harrastuksenjärjestäjän toiminnasta kunnan ja koulun kanssa sovittavin periaattein. Tämä on toki meille tuttua normaalissakin kouluyhteistyössä. 

Mikäli Suomen malli ja siinä toimiminen kiinnostaa enemmänkin, järjestämme yhteisen webinaarin aiheesta 7.4. klo 13-14.30 Teamsissa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtaja Henni Axelinin kanssa. Mukana keskustelussa ovat Kirkkohallituksen Kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen sekä Lasten ja nuorten keskuksen asiantuntijoita. Lue lisää webinaarista Lasten ja nuorten keskuksen sivuilta. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista, olet lämpimästi tervetullut mukaan! 

Katri Korolainen
johtaja, viestintä ja vaikuttaminen
Lasten ja nuorten keskus

Kommentit

  1. Ei kirkkoa (tai muitakaan uskontokuntia) kouluihin, harrastustoimintaan taikka muuhunkaan yleishyödylliseen, kaikille tarkoitettuun toimintaan. Hankkeen yhteistyötahoiksi sopivat vain neutraalit toimijat, kuten uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomat yhdistykset, esimerkiksi urheiluseurat, harrastusseurat ja kulttuuriyhdistykset.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Millainen kokemus rippikoulu on sateenkaarinuorille?

Vuodesta 2019 alkaen nuorilta on pyydetty palautetta rippikoulusta itsearviointilomakkeen kautta. Teen seuraavassa joitain nostoja itsearviointikyselystä, jotka avaavat sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten rippikoulukokemusta. Itsearviointikyselyssä on neljä vaihtoehtoa sukupuoleksi: tyttö, poika, muu ja en halua kertoa. Poimimalla vastauksista kaksi viimeistä kategoriaa voidaan saada tietoa siitä, miten sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat rippikoulun. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten rippikoulukokemusta ovat tutkineet myös Jouko Porkka ja Jari Pulkkinen, jotka pitivät aiheesta esitelmän Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä 2020. Vuonna 2019 itsearviointikyselyyn vastasi 12 699 rippikoululaista. Heistä oli  Tyttöjä 5722 Poikia 6609 Muu 132 En halua kertoa 236 Vuonna 2020 itsearviointikyselyyn on vastannut 13 145 rippikoululaista (16.9. mennessä). Heistä oli  Tyttöjä 6699 Poikia 6070  Muu 126  En halua kertoa 250 Rippikoulussa viihtymistä kuvaavat kysymyks

Kirkon perheneuvonta palvelee monimuotoisia perheitä ja pareja

Kirkon perheneuvonnan arvoina ovat usko, toivo ja rakkaus. Näiden pohjalta kirkon perheneuvonnassa tuetaan kaikenlaisia pareja ja perheitä näkemään itsensä ja toisensa arvokkaina ja hyväksyttyinä. Kirkon perheneuvonnan perustehtävänä on Kohtaaminen kantaa – Kirkon perheneuvonnan suunta vuoteen 2022 -asiakirjan mukaisesti ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen kohtaamalla ihmiset sielunhoidollisen ja terapeuttisen keskustelun avulla parisuhteen ja perheen eri vaiheissa sekä kriisitilanteissa. Kaikessa kirkon työssä sitoudutaan ihmisten väliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Perheneuvonnassa tämä sitoutuminen näkyy yksilön ja hänen rajojensa kunnioittamisena niin fyysisellä, henkisellä, hengellisellä, emotionaalisella, seksuaalisella kuin sosiaalisella tasolla. Työntekijää ohjaa ammattietiikka  Perheneuvonnan työntekijä on tekemisissä ihmiselämän herkkyyden ja haavoittuvuuden kanssa ja voi toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi yksilön ja perheen elämään. Perheneuvonna