Siirry pääsisältöön

Lapsivaikutusten arviointi tulisi saada täysimittaiseen käyttöön kirkossa ja seurakunnissa

Kuva: Paul Hanaoka / Unsplash

Lapsivaikutusten arviointi on edelleen lapsenkengissä, totesi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vuosikirjassaan Lapsen etua etsimässä toukokuussa. Pekkarisen mukaan maassamme ei päätösten lapsivaikutuksia edelleenkään arvioida riittävästi.

Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) osalta kirkko on edelläkävijä. Vuodesta 2015 kaikkia kirkollisen viranomaisen tekemiä päätöksiä on tullut arvioida lapsen edun näkökulmasta (kirkkojärjestys 23 luku 3§). LAVA on osa seurakunnan arkista päätöksentekoa ja asioiden valmistelua, joka kuuluu sekä työntekijöille että luottamushenkilöille. LAVA tähtää siihen, että lasten (alle 18-vuotiaat) hy-vinvointi, osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet kirkossa ja yhteiskunnassa paranevat. Olemmeko kirkossa yhteiskunnan tavoin lapsenkengissä lapsivaikutusten arvioinnin suhteen?

Tarkempi tutkimustieto aiheesta puuttuu. Pidän todennäköisenä, että usein lapsivaikutusten osalta täyttyy vain minimi, eli päätökseen kirjataan ”ei erityisiä lapsivaikutuksia”. Sekä kirkossa että muualla yhteiskunnassa lapsen oikeudet jäävät helposti juhlapuheiden, suositusten ja toimenpide-ohjelmien paperitasolle. Päättäjien toiminta kumpuaa useammin velvollisuudesta kuin huolenpi-dosta ja rakkaudesta lapsiin ja nuoriin. Ilahduttavaa on, että monista seurakunnista löytyy aktiivisia lapsiasiahenkilöitä. 

Koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Vaikka kriisi on vaikuttanut kaikkiin lapsiin ja nuoriin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat. Poikkeusolojen jälkihoito edel-lyttää lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvien vaikutusten hyvää arviointia. Arvioinnissa on huolehdittava lasten ja nuorten kuulemisesta. Tietoa arvioinnin tueksi kootaan monella taholla.

Kirkolle korona-aika on ollut etsikkoaikaa. Kriisi on saanut ihmiset pysähtymään tärkeiden asioiden äärelle. Huhti-kesäkuussa kirkosta eroamisia oli huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirkolla on mahdollisuus osoittaa olevansa ihmistä varten. Näkemykset kirkosta ja uskosta ovat moninaisia, mutta yksi asia yhdistää suomalaisia: lasten ja nuorten hyväksi tehtyä työtä arvoste-taan. Kirkolla on erityinen mahdollisuus profiloitua lapsiystävälliseksi yhteisöksi ottamalla LAVA vakavasti. Pyrkimystä tukee kirkolliskokouksen päätös, jonka mukaan seurakuntiin tulee perustaa nuorten vaikuttajaryhmiä. Niissäkin on kyse lasten ja nuorten osallisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa.

Mitä paremmin lapsivaikutusten arviointi toteutuu, sitä paremmin toteutuu Jeesuksen opetus lap-sen ensisijaisuudesta ja esikuvallisuudesta.

Jarmo Kokkonen
Johtaja, Kirkon kasvatus ja perheasiat, Kirkkohallitus

Kirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä mielipidekirjoituksena

Kuva: Paul Hanaoka / Unsplash)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...