Siirry pääsisältöön

Tekstit

Koskettavat värit

Kirkkovuoden juhliin värit liittyvät oleellisesti. Violetti, musta ja valkoinen kuljettavat katumuksesta ja surusta pääsiäisen iloon ja valoon. Pääsiäisen väreistä kumpuavaa symboliikkaa voi toteuttaa ilmiölähtöisesti kasvua ja uutta elämää havainnoimalla ja tutkimalla.

Lasten kasvattamat vehnänorasruohot tai herneenversot herättävät pohtimaan ja oivaltamaan kasvun ihmettä siemenestä taimeksi. Digikameraan kiinnitetyn luupin avulla voi olla jännittävää ottaa yksityiskohtaisia mikrovalokuvia silmuilla ja oraalla olevasta luonnosta sekä kevään ensimmäisistä hyönteisistä. "Kauneus on katsojan silmissä", sanotaan. Olisikin mielenkiintoista koota mediataidenäyttely näistä valokuvista, jotka ilmentävät lapsen tapaa löytää estetiikkaa elinympäristöstään.

Jos lapsilla ei vielä ole paljon sanavarastoa ja käsitteitä, he voivat ilmaista ajatuksiaan toimien, luoden itse. Yksi tavoista, leikin lisäksi, on kokeileva kuvataide. Instrumentaalimusiikki tai laulupiirtäminen maalaamisen lomas…
Uusimmat tekstit

Ainutlaatuinen kevät - vauvaunelma poikkeusoloissa

Tähän kevääseen ja kesään liittyy monessa perheessä isoja haaveita ja suunnitelmia. Monet odottavat kevät- tai kesähäitä, syntymäpäiviä, ristiäisiä, rippi- ja ylioppilasjuhlia. Näitä kaikkia yhteisöllisiä tapahtumia joudutaan miettimään nyt aivan uudesta näkökulmasta. Monet juhlat siirtyvät tai on jo siirretty syksyyn tai ensi vuoteen.

Eräs ryhmä, joka ei voi muuttaa suunnitelmaan ovat vauvaperheet. Koronakevään keskellä iloitaan syntymän ihmeestä päivittäin. Erityisen herkkää tämä aika on esikoistaan odottaville. Vauvan syntymä on aina jännittävä ja unohtumaton kokemus. Millaisia tunteita se herättää nyt, kun synnytysosastotkin ovat poikkeusolojen keskellä.

Miten vauvan ensihetkissä rakennetaan nyt levollista varhaista vuorovaikutusta vanhempien ja lapsen välille? Miten puolisot tukevat ja rohkaisevat toisiaan? Kuka valaa luottamusta ja levollisuutta, kun mieli on levoton ja huolissaan?

"Herra, sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.
Minä ol…

Sinulle, joka koet, ettet riitä

"Päästä irti. Lopeta." "Sä oot ihan idiootti!" Lasten riitely ja huuto kuuluu suljetun oven läpi. Yrität keskittyä siihen, mitä työkaverisi sanoo videopalaverissa, kirjoittaa ylös sopimaanne ja samanaikaisesti kuunnella, mihin suuntaan lasten riitely menee. Kuulet lähestyviä askeleita ja joku raottaa ovea. Huokaiset syvään, suljet läppärin kameran ja käännyt katsomaan, kuka lapsista on oven takana tällä kertaa. Katsot kelloa ja tajuat, että lasten etäkoulun ruokatunti on jo alkanut. Toissapäiväinen makaronilaatikko ei saa lapsia innostumaan, mutta muutakaan ei ole nyt tarjolla.

Kiität mielessäsi opettajien taidolla ja huolella järjestämiä aamupäivän oppitunteja. Kaksi tuntia tehokasta työskentelyaikaa sinulle. Aamupalat sujuvat sähköposteihin vastatessa, ruokaa laittaessa puhut työpuhelua, koiraa ulkoiluttaessa pidät viikkopalaveria ja päivän ensimmäisessä videopalaverissa tajuat, että olet unohtanut harjata hiuksesi. Lupaat lapsille, että tämä lounastunti on puhe…

Toivoa

On tämä kummallinen, tämä kevät, jota nyt elämme erilaisten rajoitusten, kysymysten ja pelkojenkin keskellä. Karanteeniajat tuntuvat pitenevät, koulut pysyvät kiinni, Uudenmaan maakunnan rajoilla poliisit vahtivat liikennettä ja kyselevät matkan tarpeellisuutta. Toiset istuvat luurit korvilla ja paiskivat etätöitä, toiset pohtivat miten selviävät vuokran ja laskujen maksusta pakkoloman aikana, lapset ja nuoret yrittävät selviytyä koulutehtävistä koti- ja epäopetuksen turvin, vanhusten yksinäisyys syvenee entisestään. Seinät meinaavat kaatua päälle ja hermoja kiristää. Herra armahda meitä!

Kärsimyslistaa voisi jatkaa, vaikka kuinka pitkälle, mutta siitä huolimatta pitäisi jaksaa katsoa eteenpäin ja pitää toivoa yllä. Mitä voimme ja saamme toivoa?

Toivo on tunne, mikä suuntaa tulevaan. Se on odotusta tai uskoa, että jotakin myönteistä voi tapahtua ja asiat voisivat muuttua parempaan. Mitä se kenellekin tarkoittaa on luonnollisesti hyvin yksilöllistä. Toivoa siitä, että lumisade lakkais…

Kerrotaan Suomi yhteen

Elli ja Allu leikkivät sisällä kotona, mutta sitten leikit loppuvat. "Tylsää, mitäs nyt tehdään?" Äiti ei keksi. Hän tekee töitä tietokoneella. Isäkään ei ehdi, kun sillä on kännykkänsä kanssa kiireitä. 

Kun toinen kertoo ja toinen kuuntelee, aaltoilee kohtaaminen heidän välissään. Myös kriisin hetkellä on otollista ja hyödyllistä kertoa tai saduttaa, kuunnella sitä mitä toinen haluaa kertoa juuri tänään, näillä sanoin.  Muuttuneen arkiympäristön keskellä aikuisen tehtävänä on rakentaa lapsen elämään turvallisuutta, jäsennystä ja mahdollisuuksia. Lapsi tarvitsee toimintaa, joissa jakaa ajatuksiaan hänelle tyypillisellä tavalla.

Lapset kertojina
Muuttuneessa tilanteessa on arvokasta vaalia erityisesti niiden lasten kohtaamista, joita ei saavuteta  youtube-videoin, jotka eivät ymmärrä suomea, joilla on oppimisen haasteita tai kaikkea tätä yhdessä. Kuinka turvallisuuden ja hyvän elämän oikeudet turvattaisiin heidänkin osaltaan? Myös oikeudet kertoa ajatuksiaan ja kokemuksiaan?

S…

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla.

Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton.

Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle:

1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pinnan alle…

How do I talk about the coronavirus with children, youth and families?

The coronavirus and the news coverage around it can cause fear in children, youth and families.

Fear can come in many different shades and degrees. Young people may be strongly affected by the feeling of being threatened. As they think about potentially frightening things, fear tends to become stronger. Also the body may start to react: a fast and violent heartbeat, an aching stomach, or intensive sweating. When scared, children may react by crying, by hiding or by aggressive behaviour. Fear can come out in many ways. When it does, children and youth need a safe adult close to them. Even if the fear is only momentary, they should not be left alone with their fear.

When scared, children and youth need the experience that an adult can offer, as well as a safe environment in which to express their emotions. By sharing their difficult feelings with their parents, they can be reassured that they are not in danger, that it is not harmful to be afraid, and that they can share everything wit…