Siirry pääsisältöön

Lapsista, mediasta ja katsomuksista ajatuksia herättävä teksti Kasvua katsomuksesta -blogissamme

Anuleena Kimanen

Media on läsnä lasten elämässä monella eri tavalla. Pienet lapset kuluttavat median välityksellä erityisesti heille suunnattua kulttuuria, mutta myös aikuisille suunnatut mediasisällöt tulevat lasten tietoisuuteen silloin, kun ne herättävät suuria tunteita, esimerkiksi uutiset onnettomuuksista, terrori-iskuista tai mahdollisesti muista perhekohtaisesti tärkeistä asioista. 

Blogitekstisuosituksena uskonnonpedagogiikan dosentin, uskonnon ja historian didaktiikan yliopistolehtori Anuleena Kimasen teksti "Lapsi, media ja katsomus" Kasvua katsomuksesta -blogissamme. 

Lue teksti tästä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten puhua lasten, nuorten ja perheiden kanssa koronaviruksesta?

Koronavirus ja sen ympärillä oleva uutisointi voi herättää lapsissa, nuorissa ja perheissä monenlaisia pelkoja. Pelolla voi olla monia eri sävyjä ja asteita. Pelkäävän lapsen ja nuoren ajatuksia voi sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Pelottavia asioita ajatellessa pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelokas lapsi voi itkeä, piiloutua tai olla aggressiivinen. Pelko voi purkautua monin eri tavoin. Tällöin lapsi ja nuori kaipaa turvallista aikuista ja läheisyyttä. Vaikka pelko olisi ohimenevää, lasta tai nuorta ei saa jättää pelkonsa kanssa yksin. Pelkäävä lapsi tai nuori kaipaa aikuisen kokemusta ja turvaa tunteiden ilmaisulleen. Jakaessaan vaikean tunteensa vanhempansa kanssa, lapsi ja nuori saa varmuuden siitä, ettei ole hätää, ei ole vaarallista pelätä ja kaikista asioista sekä tunteista voi läheisilleen puhua. On tärkeää, että lapsi ja nuori saa ikätasonsa mukaisia

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla. Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton. Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle: 1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pi

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toiminta ja työntekijät