Siirry pääsisältöön

Lapsista, mediasta ja katsomuksista ajatuksia herättävä teksti Kasvua katsomuksesta -blogissamme

Anuleena Kimanen

Media on läsnä lasten elämässä monella eri tavalla. Pienet lapset kuluttavat median välityksellä erityisesti heille suunnattua kulttuuria, mutta myös aikuisille suunnatut mediasisällöt tulevat lasten tietoisuuteen silloin, kun ne herättävät suuria tunteita, esimerkiksi uutiset onnettomuuksista, terrori-iskuista tai mahdollisesti muista perhekohtaisesti tärkeistä asioista. 

Blogitekstisuosituksena uskonnonpedagogiikan dosentin, uskonnon ja historian didaktiikan yliopistolehtori Anuleena Kimasen teksti "Lapsi, media ja katsomus" Kasvua katsomuksesta -blogissamme. 

Lue teksti tästä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kymmeniä kymmeniä kirjekuoria

Ja vielä enemmän runoja on tipahdellut kustannusosakeyhtiö Teoksen postiluukusta. Yhdessä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa Teos julisti helmikuun alussa uuden Maailmapyörässä-lastenrunokilpailun alkaneeksi. Vielä ehdit mukaan. Sinulla on vielä reilu kuukausi aikaa osallistua kilpailuun, viimeinen osallistumispäivä on 31.5.2021. Kilpailurunojen ja lorujen toivotaan käsittelevän erilaisia katsomuksia ja kulttuureita, niiden kohtaamista lapsen elämysmaailmassa, leikillisyyttä ja monikielisyyttä, joka syntyy kun kohdataan toinen. Runojen ja lorujen toivotaan käsittelevän moniäänisyyttä, joka syntyy kun kohtaa toisen tai kun saa kertoa itsestään toiselle. Kirjoituskilpailu on avoin kaikille yli 16-vuotiaille kirjoittajille. Siihen voi osallistua enintään viidellä suomenkielisellä runolla. Teos julkaisee kilpailun parhaimmistosta kuvitetun lastenrunokirjan Maailmanpyörässä helmikuussa 2022. Lastenrunokirjan tulee kuvittamaan graafinen suunnittelija Elina Warsta, joka viime vuonna

Miten puhua lasten, nuorten ja perheiden kanssa koronaviruksesta?

Koronavirus ja sen ympärillä oleva uutisointi voi herättää lapsissa, nuorissa ja perheissä monenlaisia pelkoja. Pelolla voi olla monia eri sävyjä ja asteita. Pelkäävän lapsen ja nuoren ajatuksia voi sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Pelottavia asioita ajatellessa pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelokas lapsi voi itkeä, piiloutua tai olla aggressiivinen. Pelko voi purkautua monin eri tavoin. Tällöin lapsi ja nuori kaipaa turvallista aikuista ja läheisyyttä. Vaikka pelko olisi ohimenevää, lasta tai nuorta ei saa jättää pelkonsa kanssa yksin. Pelkäävä lapsi tai nuori kaipaa aikuisen kokemusta ja turvaa tunteiden ilmaisulleen. Jakaessaan vaikean tunteensa vanhempansa kanssa, lapsi ja nuori saa varmuuden siitä, ettei ole hätää, ei ole vaarallista pelätä ja kaikista asioista sekä tunteista voi läheisilleen puhua. On tärkeää, että lapsi ja nuori saa ikätasonsa mukaisia

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasvatus