Siirry pääsisältöön

Rinta rottingilla yhteistyöhön

Pienen lapsen kädet rakentavat värikkäillä Dublo-palikoilla

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE oli yksi hallituksen kärkihankkeista vuosina 2016–2018. Hankkeessa keskityttiin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamiseen ja toisaalta palvelujen oikea-aikaisuuteen ja parempaan saatavuuteen. LAPE-muutosohjelman myötä myös seurakuntien on tarkoitus nousta entistä selvemmin julkisen palvelujärjestelmän yhdeksi palveluita tuottavaksi osaksi. Nyt käsissämme onkin uunituoretta tutkimustietoa siitä, miten seurakunnat ovat tämänhetkisen moniammatillisen yhteistyön kokeneet.

 Anna-Maria Jurvan ja Maarit Tuomikon ”Tehtäis yhdessä työtä – Kehittämisehdotuksia lapsi- ja perhelähtöisen yhdyspintatyöskentelyn vahvistamiseksi seurakuntatoimijoiden näkökulmasta -YAMK-opinnäytetyönä oli kehittämishanke, jossa tavoitteena oli luoda Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Siun sotelle kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin parantaa lapsi- ja perhelähtöistä yhdyspintatyöskentelyä seurakuntatoimijoiden näkökulmasta tuoden heidän ääntään esiin muutosprosessissa.

 Vuoden 2018 lopussa päättyneellä LAPE-muutosohjelmalla on pyritty antamaan alkusysäys tietynlaiselle toimintakulttuurin muutokselle; eri toimijoiden tarjoamia palveluita yhteensovitetaan asiakkaan elämäntilanne edellä ja raja-aitoja organisaatioiden välillä pyritään madaltamaan tai poistamaan. Muutos on systeeminen ja syvällinen ja ”edellyttää sujuvia eri toimijoiden välisiä yhdyspintoja, yhteistyön käynnistä ja vahvistamista”. Paraikaa ollaan luomassa yhteistyörakenteita ja toiminnan linjauksia esimerkiksi seurakuntien kanssa toimimiseen. LAPE-työ kuitenkin jatkuu edelleen kunta- ja maakuntatasolla siltaus- ja toimeenpanotoimina, joiden avulla muutosohjelmaa on tarkoitus juurruttaa maakuntiin. 

 Jurva ja Tuomikko haastattelivat opinnäytetyötään varten seurakuntien työntekijöitä. Haastatteluista kävi ilmi, että erityisesti pienillä paikkakunnilla kuntien ja seurakuntien yhteistyö on verrattain tiivistä ja toimijat tuntevat toisensa. Yleisesti ottaen yhteistyö koulun, varhaiskasvatuksen ja neuvolan kanssa koettiin hyväksi ja vahvaksi. Järjestöyhteistyö oli kuitenkin yleisempää kuin yhteistyö kuntien kanssa. Seurakuntien työntekijät kokivat kokonaiskuvan palvelujen tuottajista hajanaiseksi, sillä tieto palveluista on pirstaleista. Työntekijöiden oma aktiivisuus tiedonhaussa on tärkeää, kun lapsi- ja perhepalvelut ovat murroksessa. 

 Yhteistyötahot pitävät seurakuntia laadukkaina ja yhteiskunnallisella tasolla merkittävinä, ennaltaehkäiseviä palveluita tuottavana kumppaneina. Seurakuntien työntekijöiden toivottaisiin tuovan omaa osaamistaan esille, tällä hetkellä osaamista ei välttämättä tunnisteta. Seurakuntatyön vapaus ja liikkumavara asetettujen raamien sisällä koetaan vahvuudeksi, joka vaatii vahvaa itsenäistä johtamiskykyä. Seurakuntien työntekijöillä on myös paljon sellaista spesifiä osaamista, kuten kriisi- ja surutyö, jota yhteistyössä eri toimijoiden välillä voitaisiin hyödyntää. Jurvan ja Tuomikon haastatteluissa seurakunnan työntekijät ehdottivat, että eri tahojen tuottamista palveluista koottaisiin yksi yhtenäinen ”tarjotin” yhteiselle alustalle. Se palvelisi sekä asiakkaita että eri tahojen työntekijöitä palveluiden viidakossa.

 Yhteistyö on nyt siis saatu hienosti alkuun! Vakiintuakseen ja vastatakseen kulloiseenkin tarpeeseen yhteistyö vaatii kuitenkin jatkuvaa aktiivista ylläpitoa ja kehittämistä kaikkien osapuolten taholta. Ei pidetä kynttilää vakan alla, annetaan oma osaaminen ja tietotaito yhteisen hyvän käyttöön!

Opinnäytetyö: "Tehtäis yhdessä työtä": Kehittämisehdotuksia lapsi- ja perhelähtöisen yhdyspintatyöskentelyn vahvistamiseksi seurakuntatoimijoiden näkökulmasta.

 Tiina Saikkonen
DIAK

 kuva: Pixabay / Esi Grünhagen
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...
Lähetä kommentti
Lue lisää