Siirry pääsisältöön

Sinulle, joka koet, ettet riitä

Yhteisvastuukeräyksen juliste, jossa on nuori isä stressaantuneen näköisenä eteisessä monen pienen lapsen kanssa

"Päästä irti. Lopeta." "Sä oot ihan idiootti!" Lasten riitely ja huuto kuuluu suljetun oven läpi. Yrität keskittyä siihen, mitä työkaverisi sanoo videopalaverissa, kirjoittaa ylös sopimaanne ja samanaikaisesti kuunnella, mihin suuntaan lasten riitely menee. Kuulet lähestyviä askeleita ja joku raottaa ovea. Huokaiset syvään, suljet läppärin kameran ja käännyt katsomaan, kuka lapsista on oven takana tällä kertaa. Katsot kelloa ja tajuat, että lasten etäkoulun ruokatunti on jo alkanut. Toissapäiväinen makaronilaatikko ei saa lapsia innostumaan, mutta muutakaan ei ole nyt tarjolla.

Kiität mielessäsi opettajien taidolla ja huolella järjestämiä aamupäivän oppitunteja. Kaksi tuntia tehokasta työskentelyaikaa sinulle. Aamupalat sujuvat sähköposteihin vastatessa, ruokaa laittaessa puhut työpuhelua, koiraa ulkoiluttaessa pidät viikkopalaveria ja päivän ensimmäisessä videopalaverissa tajuat, että olet unohtanut harjata hiuksesi. Lupaat lapsille, että tämä lounastunti on puhelinvapaa ja samassa ryntäät puhumaan työpuhelua, johon on pakko vastata.

Sinua tarvitaan. Työssä osaamisesi ja työpanoksesi on korvaamaton. Sinua tarvitaan etäkoulun mahdollistamisessa, lasten suruissa, kaipuussa ja peloissa. Puolisosi kaipaa omaa tilaa tai läheisyyttä ja samaan aikaan sinä et enää tiedä, mitä sinä kaipaat.

Tiistaina luulet eläväsi keskiviikossa ja odotat viikonloppua kuin kuuta nousevaa. Kun perjantai on tullut, tartut imuriin, peset pyykkiä, suunnittelet seuraavan viikon ruokalistaa ja kuuntelet lasten harmitusta, kun pitää olla kotona koko viikonloppu, eikä saa mennä harrastuksiin tai nähdä kavereita.

Jossain kohtaa tajuat, että tätä pitää jaksaa pidempään kuin kuukauden verran. Mietit, miten ihmeessä voit jaksaa. Katsot somea, joka on täynnä onnellisten ihmisten päivityksiä siitä, mitä kaikkea ennättääkään tehdä, kun ollaan kotona. Toinen toistaan hienompia ruokapöytiä täynnä itsetehtyjä ruokia, kymmenien kilometrien lenkkejä ja huokaat. Avaat uutisotsikot ja näet synkkiä tapahtumia.  Mietit, kuinka koko ajan tuntuu siltä, ettet riitä.

Mutta kyllä sinä riität. Sinä huolehdit ja huollat. Sinä laitat mikrolämpimän ruoan pöytään, puutut sisarusten riitoihin, lohdutat ja otat syliin, kun itkettää. Sinä teet työsi niin hyvin kuin se on mahdollista olosuhteet huomioiden. Sinä huolehdit maailman tärkeimmistä ihmisistä, katsot perään ja rakastat.

Vähempikin riittää. Kaikkien vaatteiden ei tarvitse olla koko ajan puhtaita, kodin ei tarvitse olla siisti. Kaikkiin työpuheluihin ei tarvitse vastata, eikä arjessa nähdä hyvää, jos nyt ei jaksa. Sinä saat olla surullinen, vihainen, ärtynyt, iloinen ja riehakas. Saat mökkihöperöityä ja mokailla. Saat kaivata ulos ja omaa aikaa. Sinä saat olla armollisempi itsellesi, sillä sinä riität.

Sari-Annika Pettinen
perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija
Kirkon kasvatus ja perheasiat


Kuva: Yhteisvastuu.fi

Yhteisvastuukeräyksen 2020 kampanjan yhteistyökumppaneiden matalan kynnyksen tukimuodot vanhemmuuden tukeen löydät täältä.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Pelastakaa Lapset ry

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toiminta ja työntekijät

Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita.  Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli LAPEe

Verkostoituminen synnyttää uutta ajattelua

Kun tapaat itsellesi vieraan yhteistyökumppanin ja hän kertoo sinulle uuden näkökulman tuttuun asiaan, kuinka reagoit? Tuntuuko uusi ajatus hämmentävältä tai ehkä jopa väärältä? Vai onko siinä jotain kiinnostavaa? Se, miten suhtaudut uuteen, erilaiseen ajatteluun, vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi yhteistyö uuden ihmisen kanssa muotoutuu.  Pysähdy hetkeksi miettimään, mikä uudessa näkökulmassa voisi olla kiinnostavaa ja kiehtovaa, varsinkin, jos huomaat näkökulman hieman ärsyttävän sinua.  Saatat huomata, että näkökulma auttaa sinua näkemään itsellesi tutun asian eri tavalla. Parhaimmillaan voi syntyä oivallusta, innostumista ja uuden oppimista. Tätä uuden näkemistä voi viedä vielä askeleen pidemmälle. Voit jakaa ajatuksen ja oivalluksen yhteistyökumppanillesi ja haastaa häntä hänen ajattelussaan. Näin vuorovaikutuksen kautta syntyy yhteisiä oivalluksia ja oppimista. Utelias ja kiinnostunut asenne toisen erilaista ajattelua kohtaan edellyttää luottamusta. Luottamusta taas syntyy s