Siirry pääsisältöön

Jokainen vanhempi voi olla riittävän hyvä


Yhteiskunnallisessa keskustelussa syntyvyysluvuista ja vanhemmuudesta on jäänyt turhan vähälle huomio siitä, että taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden taustalla ovat arvot. Ne paljastavat, mikä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista.

Arvomme kertovat suhtautumisestamme lapsuuteen ja vanhemmuuteen. Lapsi ei ole kuluerä eikä huoltosuhteen paikkaaja. Lapsia ei hankita, vaan saadaan. Lapsuus ei ole välivaihe, vaan itsessään tärkeää ja ainutlaatuista. Lapsimyönteisessä yhteiskunnassa jokainen lapsi on lahja.

Jokainen vanhempi haluaa lapselleen kaikkea hyvää. Nuoret aikuiset tänään eivät ole mukavuudenhaluisempi tai urakeskeisempiä kuin aikaisemmin. Enemmänkin päinvastoin: perheen perustaminen on yhä harkitumpaa. Työn ja perheen yhdistäminen tarvitsee ennen muuta riittäviä joustoja perheen tilanteen ja lasten yksilöllisten tarpeiden pohjalta.

Julkisessa keskustelussa vanhemmuuden vaatimukset ovat ylikorostuneita. Kaiken kärjistävä julkisuus ruokkii mielikuvia, joissa hyvän vanhemmuuden rima asettuu liian korkealle. Helposti vanhempia leimataan ylihuolehtivina ja lapselle kaiken valmiiksi tekevinä, tai sitten uusavuttomina ikuisina lapsina, jotka eivät kykene asettamaan lapsilleen rajoja.

Tämän seurauksena turhan moni vanhempi kokee riittämättömyyttä ja syyllisyyttä. Moni on valmis antamaan lapselleen anteeksi kerta toisensa jälkeen, mutta ei kuitenkaan itselleen, eikä aina myöskään puolisolleen. Kuitenkin lapsen kehitykselle on eduksi sen näkeminen, että myös aikuinen tekee virheitä, ja on valmis niistä oppimaan. Riittävän hyvä vanhemmuus luo riittävän hyvää lapsuutta.

Rakkaus on se, mikä tekee perheen. Rakkauden jakaminen ja vahvistaminen on meidän kaikkien, myös kirkon tehtävä. Lapsen kannalta on tärkeintä, että hänen lähellään on aikuisia, jotka kykenevät asettumaan suhteeseen lapsen kanssa ja tukemaan hänen ainutlaatuista ja yksilöllistä kasvuaan.

Jokainen arkiaamu, jossa saadaan aamupala nautituksi, lapset hoitoon ja koulutielle ja aikuiset omiin tehtäviinsä, on alku riittävän hyvälle päivälle. Jokainen ilta, jossa rutiinit on hoidettu ja hyvät yöt toivotettu, on riittävän hyvä pohja seuraavalle päivälle. Liian moni vanhempi jää vaille myönteistä palautetta omasta arkisesta, aivan tavallisesta elämästään.

Pikkulapsivaiheen yövalvomiset ja koliikit, työelämän ja parisuhteen haasteet ja monet muut toistuvat mielikuvat eivät saisi peittää sitä, mikä vanhemmuudessa on olennaisinta: syvä onni ja kokemus siitä, että kaikki vaivannäkö on mielekästä. Lapsi on elämän kokoinen aarre. Elämän merkityksellisyyden kokemusta on hyvä jakaa myös toisten vanhempien kanssa. Onni on siinä, kun tavallisena riittää itselleen ja toisille.

Jarmo Kokkonen
Kirkon kasvatus ja perheasiat

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...