Katsomuskasvatussymposium keräsi lähes 200 osallistujaa

Miten lapset itse kuvaavat sitä, mikä heille on elämässä tärkeää ja arvokasta?
Miten varhaiskasvatus toimii lasten katsomusten rakentumisen tukena?
Mitä on monikatsomuksellinen yhteistyö?
Mitä voimme tietää vauva- ja taaperoikäisen lapsen spiritualiteetista?

Kuvassa dosentti Saila Poulter ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen avaamassa Katsomuskasvatussymposium 2020 -tilaisuutta.

Näiden kysymysten tahdittamana dosentti Saila Poulter ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen avasivat järjestyksessään viidennen katsomuskasvatussymposiumin, joka oli saanut otsikokseen Lapsi katsomuksellisena ajattelijana. Symposiumin teema laajensi katsomuskasvatusta kokonaisvaltaisen ja lapsenkokoisen kasvatuksen suuntaan sekä tarkasteli ajattelun yhteyttä kokemukseen. 

Lapset ovat filosofeja                                                                                                                                  

Päivän motoksi oli otettu Hans-Ludvig Freesen (1992) näkemys lapsen ajattelutaidosta. Lapset eivät ainoastaan kykene pohtimaan filosofian alaan kuuluvia ongelmia, vaan he todella ovat filosofeja. Heitä askarruttavat olemassaolon peruskysymykset, kysymykset elämästä ja kuolemasta, Jumalasta, ajasta, hyvästä ja pahasta, tiedosta ja totuudesta. Heillä on totuusvainua, joka myöhemmin katoaa ja tukahdutetaan. Vähättelevä suhtautuminen lapsen ajattelukykyyn selittyy sillä, että meihin aikuisiin on iskostettu jäykkä kehitysvaihenäkemys. Lasten kuvitteellista ja taianomaista ajattelua on opittu pitämään naiivina ja epäkypsänä verrattuna aikuisen käsitteelliseen, järkiperäiseen ja totuuden mukaiseen ajatteluun.

Avauspuheenvuoroissaan ihmisoikeus- ja arvokasvatuksen Unesco-professori Arto Kallioniemi ja piispa emerita Irja Askola muistuttivat varhaiskasvattajan velvollisuudesta edistää rakentavaa arvopuhetta ja vahvistaa turvallisen arvoilmaston, arvosfäärin kehittymistä. Siihen tarvitaan aikaa ja kärsivällistä kuuntelemisen taitoa, totesi Irja Askola. Tukholman yliopiston professori Arniika Kuusisto ja pedagoginen johtaja Sylvia Hakari muistuttivat varhaiskasvatuksen järjestäjiä huolehtimaan myös siitä, että lapsen tulisi kokea varhaiskasvatus identiteettiturvalliseksi tilaksi tai kotipesäksi, jossa lapsi voisi levätä oman katsomuksensa kanssa. Kenenkään lapsen ei pitäisi taistella oikeutuksesta omaan katsomukseensa tai sen näkyväksi tekemiseen. 

Onko lapsi vajaa ihminen?

Katsomuskasvatussymposium rakensi vuoropuhelua akateemisen tutkimuksen ja pedagogiikan välille. Tutkijatohtori Katja Castillo ja TT,  hiippakuntasihteeri Eriikka Jankko tarkastelivat Lapsi ensimmäisenä ja lapsi toisena -dialogiluennossaan käsityksiä lapsesta, lapseudesta ja lapsuudesta. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan lapsia kasvatetaan ihmisyyteen. Puuttuuko lapsesta siis joitakin ihmisyyden osia eikä häntä voida nimetä täydeksi ihmiseksi, kysyi Eriikka Jankko meiltä jokaiselta.

Lähes seitsemäntuntisessa tapahtumassa esittivät puheenvuoronsa myös dosentti Panu Pihkala, yliopisto-opettaja Aino-Elina Kilpeläinen, tohtorikoulutettava Jenni Urponen, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sekä kasvatustieteen maisterit Dani Lahtinen ja Sanna Yli-koski-Mustonen,  opiskelija Minna Bahmanbour, tohtorikoulutettava Kaarina Lyhykäinen.

Meneekö maailma rikki? Onko enkeli lentokonetta nopeampi?  Ehkä torstaipäivän myötä kasvattajilla on piirun verran enemmän rohkeutta kohdata ja kuulla lasten kysymyksiä sekä luoda pedagogista toimintaa niiden ympärille.

Artikkelikokoelma ja opetusklippejä

Ensimmäinen uskontokasvatuksen symposium järjestettiin 20 vuotta sitten. Tämän kertaisen ohjausryhmän edustajatahot olivat: Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Kulttuurifoorumi Fokus, Ebeneser-säätiö, Kirkkohallitus, Seurakuntaopisto / Agricola-opintokeskus, Lasten ja nuorten keskus, Lasten keskus, Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin ortodoksinen seurakunta, Unesco Chair in Values, Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hanke sekä Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseura.

Lasten keskus julkaisee keväällä 2021 katsomuskasvatussymposiumin liittyvän artikkelikokoelman. Katsomuskasvatuksen johtamiseen liittyvää videomateriaalia julkaistaan vuoden 2021 alussa avattavilla Kasvua katsomuksesta.fi -sivustolla.

Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille

Ilkka Tahvanainen ja Mirva Sandén, Kirkkohallitus    

Saila Poulter, Helsingin yliopisto

Hanna Pulkkinen, Agricola ja Seurakuntaopisto

Tiina Haapsalo, Lasten ja Nuorten keskus

Minna Valtanonen, Diakonia-Ammattikorkeakoulu Diak