Kasvua kaiken ikää

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...

Miten lapset itse kuvaavat sitä, mikä heille on elämässä tärkeää ja arvokasta? Miten varhaiskasvatus toimii lasten katsomusten rakentumisen tukena? Mitä on monikatsomuksellinen yhteistyö? Mitä voimme tietää vauva- ja taaperoikäisen lapsen spiritualiteetista? Kuvassa dosentti Saila Poulter ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen avaamassa Katsomuskasvatussymposium 2020 -tilaisuutta. Näiden kysymysten tahdittamana dosentti Saila Poulter ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen avasivat järjestyksessään viidennen katsomuskasvatussymposiumin, joka oli saanut otsikokseen Lapsi katsomuksellisena ajattelijana. Symposiumin teema laajensi katsomuskasvatusta kokonaisvaltaisen ja lapsenkokoisen kasvatuksen suuntaan sekä tarkasteli ajattelun yhteyttä kokemukseen.  Lapset ovat filosofeja                                                     ...

Sudenpenturyhmällä oli edessään partiolupauksen antaminen. Erään lapsen vanhempi otti yhteyttä ja kertoi, ettei perheen vakaumukseen kuulu usko mihinkään, mitä voisi nimetä jumalaksi. Tuntui heidän katsomuksensa väheksymiseltä pyytää lasta kuitenkin lupaamaan, että hän rakastaa Jumalaa, johon hänen perheensä ei uskonut. Yhtä lailla oli epätasa-arvoista pyytää häntä olemaan tämä kohta lupauksesta hiljaa. > Lue partioasiantuntijamme Katri Vappulan puheenvuoro ja loput tekstistä Evl.fi-palvelun Puheenvuoroista täältä (kuva: Unsplash.com)

Tänä syksynä oli Kajaanin vuoro julistaa maahan koulurauha ja siellä kutsuttiin mukaan myös kodit. Koittiko nyt opettajillekin työrauha? Työrauha on erityisen tärkeää nuorille opettajille, jotka asettuvat uuteen työyhteisöön ja opettelevat tuntemaan oppilaitaan. Opetussuunnitelmaan kuuluu kotien kanssa tehtävä yhteistyö, mutta työaikaa siihen on annettu kovin vähän. Nuorella opettajalla ei ole myöskään vielä tarvittavaa työkokemusta monenlaisten huoltajien kohtaamiseen. Seurakunnan ja koulun yhteistyössä opettajien tukeminen on todella tärkeää. Väsynyt opettaja ei aina huomaa oireilevaa oppilasta tai luokassa kytevää kiusaamista. Kodin ja koulun välinen yhteistyö saattaa joskus kaventua huomauttaviksi Wilma -viesteiksi puolin ja toisin. Ilahduttavan monessa seurakunnassa opettajille on järjestetty virkistysiltapäiviä tai hiljaisuuden retriittejä. Monilla kirkon työntekijöillä on työnohjaajakoulutus, jota voisi hyödyntää myös koulun puolella. Yhteistyökumppanina heillä on koul...

Koulun ulko-ovi aukeaa 190 aamuna vuodessa, kun moninainen joukko lapsia ja nuoria käy peruskoulua. Siellä on koko yhteiskunta pienoiskoossa. Jokaisen koulurepun pohjalta löytyy jotain evästä, enkä tarkoita nyt voileipiä. Oman perheen arvot ja katsomukset, kriisit ja kokemukset seuraavat kouluun. Niitä ei riisuta ulkotakin mukana naulakkoon. Koulun tehtävänä on opettaa ja kasvattaa. Kasvatustehtävässään koulu tarvitsee kotien yhteistyötä ja koko kylän tai kaupunginosan toimijoita. Nykyiset opetussuunnitelmat velvoittavatkin koulun laajaan yhteistyöhön. Opettajat eivät kaipaa työnsä arvostelijoita vaan sen mahdollistajia, varsinkin silloin kun resurssit on vedetty tiukoille ja oppilaiden hyvinvointi horjuu. Seurakunta on yksi koulun paikallinen voimavara. Ei vain kriisissä ja surussa vaan myös koulun kiireisessä arjessa, kun tarvitaan aikuista läsnäoloa ja kuuntelijaa. Osaavat nuorisotyöntekijät ryhmäyttävät luokkia ja järjestävät kerhotoimintaa, diakoniatyöntekijä voi tarjota tu...