Siirry pääsisältöön

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Kadulla oleva sähkökaappi, johon on maalattu yksityiskohtainen kuva kerrostalosta

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla.

Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton.

Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle:

1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pinnan alle jää kytemään epämääräistä ahdistusta seuraavan riidan sytykkeeksi. Koettakaa myös muistaa, että kun mieli on kuormittunut, pikkuasiat ärsyttävät. Koettakaa siis ennemmin huojentaa mieltä kuin taistella kaapin paikasta.

2) Kun pinna kiristyy, yritä nähdä, että puolisosi on samassa veneessä. Vaikka juuri hän olisi se, joka ärsyttää, ärsytyksen syy voi silti olla muualla. Taistelette molemmat samaa vihollista vastaan. Pistäkää vaikka koronaviruksen kuva jääkaapin oveen ja käykää huutamassa sille yhdessä!
Harmin aiheen ulkoistaminen toimii tässäkin. Parisuhteen konfliktikierteet saavat usein molemmat kumppanit otteeseensa ja silloin häviää taju yhteisestä tavoitteesta. Muistuttakaa toisianne, mikä on teidän tavoitteenne tänään.

3) Käyttäkää mielikuvitusta oman tilan löytämiseksi. Kiihkeän elämänrytmin muuttuminen kotikaranteeniksi voi olla tottumattomalle suorastaan ahdistavaa. Jos huoneet ovat täynnä elämää, raivatkaa vaikka vaatehuoneeseen viihtyisä kolo, jossa saa sovitusti olla rauhassa, vuorotellen.

4) Arvosta erilaisuutta erityisesti kriisiaikoina. Saatat luulla, että vaikeassa paikassa toisen kanssa olisi helpompaa, jos olisitte samanlaisia. Tosiasiassa juuri täydentävät ominaisuudet tekevät teistä hyvän tiimin. Erilaisuus on usein hankalaa siksi, että se herättää kateutta. Toisen huolettomuus ärsyttää, vaikka itsekin haluaisin osata ottaa rennommin. Toisen herkkyys on raivostuttavaa, koska en itse uskalla näyttää tunteitani. Erityisesti poikkeusoloissa on hyvä, jos joukkueessa pelaa erilaisia pelaajia. Siedä siis sitä, että hän ei ole niin kuin sinä, luojan kiitos.

5) Vahvistakaa hyvää toisissanne. Joskus yritämme muuttaa toista siedettävämmäksi kommentoimalla hänen puutteitaan. Kuitenkin tehokkaampaa olisi korostaa sitä, mikä hänessä on rakastettavinta. Helpottaa omaakin oloa, jos suuntaa oman huomion päälle kaatuvien asioiden sijasta niihin, jotka vielä toimivat ja pitävät pakettia kasassa. Hyvistä asioista kannattaa tehdä iso numero.

6) Pitäkää linjat auki ulkomaailmaan. Fyysisen kontaktin välttäminen ei nykymaailmassa tarkoita eristäytymistä. Vaihtakaa kuulumisia, luokaa WhatsApp rinkejä, olkaa yhteydessä ystäviin tavalla tai toisella. Jos mieli alkaa kuormittua yli sietokyvyn, ottakaa yhteyttä auttaviin tahoihin esim. paikalliseen perheasiain neuvottelukeskukseen tai kirkon keskusteluapuun. Monet palvelut ovat lisänneet resursseja, ettei kenenkään tarvitsisi olla yksin. Älä epäröi hakea apua, jos seinät kaatuvat päälle.

Monien tutkimusten mukaan ihminen jaksaa paremmin yhdessä kuin yksin. Toimiva, turvalliseksi koettu parisuhde vahvistaa fyysistä vastustuskykyä ja kasvattaa henkistä kestävyyttä. Nyt jos koskaan kannattaa ottaa rakkaansa kädestä kiinni ja tunnistaa se vähintään potentiaaliseksi voimavaraksi.

Anne Anttonen
perheneuvonnan asiantuntija ja kouluttaja

Kirkon kasvatus ja perheasiat

Kommentit

  1. Oispa mukava lukea samanlaiset ohjeet yksinasuville! Kaikkialla puhutaan vaan perheistä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasvatus

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toiminta ja työntekijät