Siirry pääsisältöön

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Liitutaulu, jossa lukee värikkäästi together, kuvaaja Gerd Altmann / Pixabay

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.  

Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa. 

Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toiminta ja työntekijät tulevat perheille tutuiksi. Perhekeskustoiminnassa mukana olevat työntekijät tutustuvat alueen muuhun lapsille ja perheille suunnattuun toimintaan.  

Perhekeskukseen kuuluvat mm. äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, lapsiperheiden perhetyö ja kotipalvelu, lapsille suunnattuja terapiapalveluita (mm. fysioterapia), kasvatus- ja perheneuvolan, lastenvalvojien ja lapsiperheiden sosiaalityön palveluita, erikoissairaanhoidon asiantuntemusta ja lastensuojelun tukea sekä avointen kohtaamispaikkojen toimintaa.  Osaan perhekeskuksista kehitetään palveluja kouluikäisille ja nuorille ja osana perhekeskusten palveluverkostoa ovat varhaiskasvatus, kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta sekä seurakunnat ja järjestöt.  

Osana perhekeskustoimintaa ovat kohtaamispisteet, jotka ovat fyysisiä paikkoja, joissa eri toimijat tarjoavat perheille vertaisuuden, kohtaamisen sekä toiminnan paikkoja. Kohtaamispisteet ovat siellä, missä perheet luontevasti ovat jo valmiina. Tällaisia paikkoja voivat olla esimerkiksi kirjastot, kauppakeskukset tai perheiden talot. Näissä kohtaamispisteissä eri toimijat tekevät työtä yhdessä. Kohtaamispisteet ovat luontevia paikkoja myös seurakunnan mukana ololle. Osallistumalla yhteiseen, perheille suunnattuun toimintaan seurakunnan työntekijä tulee tutuksi ja samalla kynnys osallistua myös muuhun seurakunnan toimintaan madaltuu.  

Seurakuntaa arvostetaan yhteistyökumppanina ja työntekijöitä kohtaamisen ammattilaisina. Seurakunnissa kohdataan perheitä laajasti eri elämän vaiheissa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa osana perhekeskusverkostoa tarjoaa mahdollisuuden perheiden laajempaan kohtaamiseen siellä, missä perheet ovat jo valmiiksi. Yhteistyön tekeminen ei tarkoita seurakunnan olennaisesta sanomasta luopumista. Pikemminkin se on voinut avata mahdollisuuksia kohdata juuri niitä ihmisiä, joiden on vaikea ehkä osallistua seurakunnan toimintaan, jotka eivät ole enää kirkon jäseniä tai pohtivat kirkosta eroamista.  

Seurakunta voi tarjota perheille mahdollisuuksia pysähtyä kiireisen arjen keskellä, laadukkaita kohtaamisia, lastenhoitoapua, leikkiseuraa, juttukaveria tai ammatillista keskusteluapua elämän kriisikohdissa. Seurakunta ei voi tarjota kaikkea, mitä perhe tarvitsee ja siitä syystä on erityisen tärkeää olla tietoinen muista toimijoista ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.  

Sari-Annika Pettinen,
johtava asiantuntija
Kirkkohallitus
 

Kuva: Gerd Altmann / Pixabay

Seurakunnan kannattaa edistää sopimuksellista yhteistyötä osana perhekeskustoimintaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasvatus

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla. Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton. Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle: 1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pi