Julkaisemme blogissamme kokeneen vaellusriparien vetäjän, kontiolahtelaisen Ilpo Saarelaisen tekstin juuri päättyneeltä vaellusriparilta Urho Kekkosen kansallispuistosta Lapista. Korona-aikana vaellusriparit ovat nousseet entistäkin isompaan rooliin ja arvoon. Ne antavat nuorille unohtumattomia elämyksiä ja luovat erityisen ympäristön rippikoulun leirijaksolle.
Oli vuorossa 27. peräkkäinen vaellusripari Kontiolahdelta Saariselän itäosiin 24.-31.7.2021. Toki jo 80-luvulla tuli retkeiltyä Kerimäen nuorten kanssa samoilla tantereilla.
Ajoin bussin Aittajärvelle lauantai-illaksi. Tie oli paremmassa kunnossa kuin miesmuistiin. Olen sitä sentään yli 30 vuotta kulkenut. Siitä bussilta nuoriso Suomujoen rantaan telttoja kokoilemaan ja pöperöä tekemään.
Aamulla ripariryhmä lähti Sotavaaranojalle yöksi. Sieltä Pikkuluiron kautta Luirolle, jossa he olivat pari yötä, käyden Sokostilla. Paluumatka Sarviojan kautta Kaarnepään yli Aittajärvelle.
Kuva: "Porot" elpyvät Keskon kämpällä
Minulla oli vanhaan tapaan vaeltajaryhmä (ns. porot), jossa lisäkseni 13 nuorta. Eka päivänä läpyttelimme Kaarnepään yli Sarviojalle, jossa otettiin evästä ja jatkettiin matkaa Ukselmakurun ja Pirunportin kautta Muorravaarakkaan. Ilta oli sateinen, kastuimme ja yökin oli harvinaisen kylmä, lienee ollut 4-5 astetta lämpimän puolella. Seuraavana päivänä siitä lyhyt heitto Keskon kämpälle. Siellä sauna, elpymistä, letunpaistoa ja rötväilyä. Sarviojalla oli uusi paskahuussi kuten Luirollakin (kaksin kappalein). Hämmentävää miten hienoissa oloissa joutuu retkeilijä nykyään tarpeillaan käymään. On hienommat fasiliteetit kuin minun lapsuudessani ja nuoruudessani kotioloissa.
Seuraavana päivänä läpyttelimme Anterinpäitä pitkin Muorran latvoille Sokostin taakse yöksi. Illalla tuli jytäkkä ukkonen päälle ja hetken jo mietimme mitenkähän teltat kestävät. Ukkosen jälkeen näimme sitten hienot sateenkaaret. Tämä Muorravaarakanjoen latva on minulle yksi mieleinen paikka. Kokee olevansa erämaassa tuntureitten takana. Sitten aivan lähellä Sokostin takana onkin jo sellainen kirkonkylä että oksat pois...
Kuva: Sateenkaaren päässä on aarre - ja lupaus!
Keskiviikkona nousimme umpisumussa Sokostille Muorran latvoilta. Puolen päivän aikaan ilma selkeni ja Luiro välkkyi edessämme. Laskeuduimme Luirolle, jossa vietimme yhteisen illan riparilaisten kanssa.
Torstaina lädimme jo yhdeksän tienoossa läpyttelemään kohti Lupukkapäitä. Lupukoiden satulassa virtaavan pienen purosen varella teimme ruoat ja jatkoimme sitten tuntureitten päitä pitkin kohti Peurapäätä. Oli jo ilta kun laskeuduimme Peurapäältä Porttikoskelle. Matkaa tuli liki 30 km ja nuorisolta alkoi olla päivän eväät syöty. Rötväily Porttikosken nuotiopaikalla palautti kuitenkin elämänhalun ja päivä todettiin olleen "ihan yes".
Kuva: Kohti Sokostia
Kulku Luirolta Porttikoskelle ei ole matkana mikään pitkä, mutta jo Lupukoille kulkeminen on monenlaisen kierittelyn päässä. Päitä pitkin kulkiessa on hienoa maisemaa ja maastoa, välillä taas kivikkoa, nousua, laskua, vaivaiskoivikko sun muuta. Peurapäältä laskukin Porttikoskelle on väsyneelle ihan kylläkseen. Toki olemme tuon matkan vuosien saatossa kulkeneet monet kerran - nuoriso vain vaihtuu.
Perjantaiaamuna vielä jolkottelimme kolmessa tunnissa Porttikoskelta Aittajärvelle. Reissu oli jälleen kerran paketissa.
Kuva: Jossakin Lupukoitten takana
Mietin sitä, miten vuosikymmenien satossa nuorison kunto on jonkin verran rapistunut. Toki niin on varmaan käynyt itsellekin! 30 vuotta sitten sen ajan nuorille tämä matka ei ollut mitään. Kamppeet olivat vaatimattomia, mutta oli totuttu kävelemään, liikkumaan ja tulemaan toimeen luonnossa. Nyt on näitä härpäkkeitä, joiden parissa vapaa-aika menee, eikä ole tarvetta pyöräillä tai kävellä kaverin luokse kun hänet saa 24/7 kiinni somessa. Muutoin nuoriso on yhtä kivaa vaellusseuraa. Hienoja tyyppejä, hyviä juttuja, hymyä, ystävällisiä sanoja, tarinoita. Sitä kokee itsekin olevansa yhä nuori.
Nuoret konfirmoitiin tänään Kontiolahden kirkossa - monta kokemusta rikkaampana - ja toivottavasti Lapin ikävä sydämissään...
Teksti ja kuvat:
Ilpo Saarelainen, Kontiolahti
vaellusripari.com
Kuva: Kuotmuttipäiltä kohti Kaarnepäätä ja Sarvijokea
Kommentit
Lähetä kommentti