Kasvua kaiken ikää

Julkaisemme blogissamme kokeneen vaellusriparien vetäjän, kontiolahtelaisen Ilpo Saarelaisen tekstin juuri päättyneeltä vaellusriparilta Urho Kekkosen kansallispuistosta Lapista. Korona-aikana vaellusriparit ovat nousseet entistäkin isompaan rooliin ja arvoon. Ne antavat nuorille unohtumattomia elämyksiä ja luovat erityisen ympäristön rippikoulun leirijaksolle. Kuva: Anteripäillä Oli vuorossa 27. peräkkäinen vaellusripari Kontiolahdelta Saariselän itäosiin 24.-31.7.2021. Toki jo 80-luvulla tuli retkeiltyä Kerimäen nuorten kanssa samoilla tantereilla. Ajoin bussin Aittajärvelle lauantai-illaksi. Tie oli paremmassa kunnossa kuin miesmuistiin. Olen sitä sentään yli 30 vuotta kulkenut. Siitä bussilta nuoriso Suomujoen rantaan telttoja kokoilemaan ja pöperöä tekemään. Aamulla ripariryhmä lähti Sotavaaranojalle yöksi. Sieltä Pikkuluiron kautta Luirolle, jossa he olivat pari yötä, käyden Sokostilla. Paluumatka Sarviojan kautta Kaarnepään yli Aittajärvelle. Kuva: "Porot" elpyvät Kes...

Olin tänä vuonna ohjaamassa rippikoulua Sääksmäen seurakunnassa. Puolen vuoden rippikoulutaival huipentui viime sunnuntain konfirmaatiojuhlaan. Rippikoulusta jäi tänäkin vuonna paljon hyviä muistoja, mutta jälleen kerran vakuutuin erityisen paljon isosista. Heitä oli 15. Ilolla ja lähes liikuttuneena seurasin isosten tapaa laittaa itsensä likoon, olipa kyse ryhmän ohjaamisesta, iltaohjelmista, hartauksista tai erilaisista työskentelyistä. Jokaiselle löytyi mielekäs, sopivan kokoinen, rooli. Isostoiminta on yksi laadukkaan rippikoulun kulmakivistä. Siksi rippikoulua ei voi kehittää ilman isostoiminnan uudelleen ajattelua. Uudessa rippikoulusuunnitelmassa isostoiminta ja rippikoulu nähdään samana kokonaisuutena. Tämä on hyvä suunta, jonka toivoisi edelleen vahvistuvan. Voisiko se tarkoittaa, että isoset tulisivat mukaan jo rippikoulun alkumetreillä? Voisiko uusi suunta tarkoittaa, että kaikki isostoiminnassa mukana olevat saisivat isospaikan? Voisiko uusi suunta olla se, että isoset...