Kasvua kaiken ikää

Julkaisemme blogissamme kokeneen vaellusriparien vetäjän, kontiolahtelaisen Ilpo Saarelaisen tekstin juuri päättyneeltä vaellusriparilta Urho Kekkosen kansallispuistosta Lapista. Korona-aikana vaellusriparit ovat nousseet entistäkin isompaan rooliin ja arvoon. Ne antavat nuorille unohtumattomia elämyksiä ja luovat erityisen ympäristön rippikoulun leirijaksolle. Kuva: Anteripäillä Oli vuorossa 27. peräkkäinen vaellusripari Kontiolahdelta Saariselän itäosiin 24.-31.7.2021. Toki jo 80-luvulla tuli retkeiltyä Kerimäen nuorten kanssa samoilla tantereilla. Ajoin bussin Aittajärvelle lauantai-illaksi. Tie oli paremmassa kunnossa kuin miesmuistiin. Olen sitä sentään yli 30 vuotta kulkenut. Siitä bussilta nuoriso Suomujoen rantaan telttoja kokoilemaan ja pöperöä tekemään. Aamulla ripariryhmä lähti Sotavaaranojalle yöksi. Sieltä Pikkuluiron kautta Luirolle, jossa he olivat pari yötä, käyden Sokostilla. Paluumatka Sarviojan kautta Kaarnepään yli Aittajärvelle. Kuva: "Porot" elpyvät Kes...

kuva: Lasten ja nuorten keskus Valtakunnallisen Harrastamisen Suomen mallin pilotointi kunnissa on käynnistynyt. Kyseessä on valtakunnan hallituksen yksi tärkeimmistä lasten ja nuorten tasa-arvoa edistävistä hankkeista, sillä ideana on tarjota kaikille koululaisille vähintään yksi mielekäs harrastus. Mallia ei ole tehty vain niille, jotka eivät harrasta, vaan aivan kaikille koululaisille. Harrastamisen kynnystä madaltaa myös se, että Suomen mallin tarjonta rakennetaan koulupäivän yhteyteen ja koulun tiloihin tai niiden välittömään läheisyyteen. Vaikka kyse on siis opetussuunnitelman ulkopuolisesta toiminnasta, harrastukseen osallistuminen tehdään lapsille ja heidän perheilleen mahdollisimman helpoksi.  Suomen malli käynnistyy koulujen arjessa ensi lukuvuoden alussa ja ensimmäisessä vaiheessa 112 kuntaa pilotoi maksutonta harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä. Suomen mallin toisen vaiheen hakukierros kunnille on juuri käynnistynyt ja se on auki 15.3.-15.4. Suomen malliin hakeva...

Neljä viidestä suomalaisnuoresta osallistuu luterilaisen kirkon järjestämään rippikouluun. Rippikoululaisia oli viime vuonna 49 900. Heidän ryhmänjohtajinaan eli isosina työskenteli noin 18 000 vanhempaa nuorta. COVID19 -koronavirustartunnan johdosta osassa seurakuntia kesän leijaksoja siirrettiin syyslomalle, pieni osa myös vuodenvaihteeseen. Kristilliseen uskoon liittyvien tavoitteiden ohella on tärkeää kysyä, miten rippikoulu vaikuttaa nuorten yleiseen hyvinvointiin. Valtaosan lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta yläasteiässä pahoinvoivien nuorten määrä lisääntyy. Rippikouluiässä noin joka neljännellä nuorella on haasteita hyvinvoinnin kanssa ja yksinäisyydestä kärsivien määrä kasvaa. Noin 10 prosentilla nuorista on vakavia hyvinvoinnin ongelmia. Kesällä 2020 yli 11000 nuorta vastasi kyselyyn, jonka pohjalta tarkastelemme nuorten hyvinvointia ja rippikoulun mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistäjänä. Tulosten perusteella rippikoululla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa nuoren hyvinvo...

Maaliskuussa media uutisoi isoin otsikoin YK:n teettämän onnellisuusraportin tuloksen: "Suomi on maailman onnellisin maa jo toista vuotta peräkkäin". Meillä suomalaisilla onkin todella monta syytä onnellisuuteen. Kaikki eivät kuitenkaan ole onnellisia. Nuorten ja nuorten aikuisten onnellisuuskäyrä on laskusuuntainen. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Syyskuussa julkistetun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan nuorten huoli omasta mielialastaan on lisääntynyt. Kyselyyn vastanneet nuoret kokivat myös aiempaa enemmän ahdistuneisuus- ja masennusoireita. Esimerkiksi lukioikäisistä tytöistä yli puolet oli ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana ja joka viides oli kokenut ahdistuneisuus- ja masennusoireita viimeisen kahden viikon aikana. Masentuneisuus ei koske pelkästään tyttöjä, vaikkakin se on...

Juuri alkaneella nuorisotyön viikolla halutaan tukea nuorten mielenterveyttä ja muistuttaa nuorille suunnattujen palvelujen tärkeydestä. Yhteiskunnan toimivien palvelujen rinnalla tärkeitä ovat ne vapaa-ajan yhteisöt, joissa nuori voi rauhassa rakentaa käsitystä itsestään ja elämästään. Nuori seurakunta on tällainen yhteisö kymmenille tuhansille nuorille. Nuorelle tekee hyvää tutustua erilaisiin ihmisiin. Asuinalueet ja koulut uhkaavat eriytyä yhä enemmän, perheiden elämänpiiri rajautuu helposti saman tulotason ja elämäntyylin kontakteihin. Vaikka keskiluokkaisten perheiden nuoret ovat nuoren seurakunnan enemmistönä, joukossa on myös heitä, jotka tuntevat köyhyyden ja vaatimattoman arjen. Mukana olevat varakkaiden perheiden lapset etsivät muiden tavoin ystävyyttä ja vapautta jatkuvasta elämän suorittamisesta. Osalle nuorista on kipeän tarpeellista löytää paikka, jossa kukaan ei kysele menneisyyden perään. Mitä kaikkea on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Rippikoulun voi käydä kauka...

Vuoden 2019 rippikoulukyselyn tulokset ovat iloista luettavaa; yli 90% nuorista kokee, että rippikoulussa on turvallista olla, siellä saa olla omana itsenään ja rippikoulussa on hauskaa. Lisäksi 87% nuorista kertoo, että rippikoulussa oli hyvä yhteishenki. Kaikki tämä kertoo pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä, jota rippikoulun eteen on tehty viimeisten vuosikymmenien ajan. Yksi näkökulma, jota saisi nostaa enemmän esille, on rippikoulun myönteinen vaikutus nuorten mielenterveyteen ja yhteisöllisyyden kokemukseen. Kokemus yhteisöllisyydestä on puolestaan omiaan vähentämään yksinäisyyden kokemusta. Viime vuosina nuorten mielenterveysongelmat ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Eri tutkimusten mukaan n. 20-25% nuorista kärsii joistain mielenterveyden häiriöistä ja lähes viidennes lapsista ja nuorista kärsii vakavasta yksinäisyydestä. Moni rippikouluissa työskentelevä tunnistaa edellä mainitut ilmiöt. Kertomukset nuorista, joilla ei ole yhtään ystävää tai puuttuu turvallinen ...

Nuorten tulevaisuusseminaari – kirkko2025 viikonloppuleirille 5 -7.4.2019 kokoontui yli 120 nuorta ja nuorta aikuista eri puolilta Suomea visioimaan kirkon tulevaisuutta. Seminaarin ohjelman ja työpajojen keskusteluteemat oli suunnitellut edellisvuoden tapahtumaan osallistuneista nuorista koottu työryhmä. Perjantai-iltana tutustuttiin, ryhmäydyttiin ja iloiteltiin erilaisten leikkien merkeissä. Lauantaina pureuduttiin nuorille tärkeisiin teemoihin kuudessa eri työpajassa. Nuoria kuulemaan ja heidän kanssaan keskustelemaan saapuivat arkkipiispa Tapio Luoma, Kirkolliskokousedustajista koostuvan tulevaisuusvaliokunnan jäseniä, joista yksi oli Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Työpajoissa keskusteltiin Kirkon ja seurakuntanuorten julkisuuskuvasta, uskon ja uskonnon merkitysestä, nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kirkossa ja millainen olisi "best seurakunta ever".  Suosituin paja käsitteli teemaa "Kirkko, sukupuolisuus ja seksuaalisuus – mahdollinen vai ma...