Siirry pääsisältöön

Tuoreita näkökulmia Raamattuun dialogin avulla

Kädet pitelevät Raamattua sylissä keväisessä ulkoilmassa, kuva: meneya / Pixabay.com.


Mitä tapahtuu, kun toisilleen tuntemattomat kirkkokuplan ulkopuoliset ihmiset keskustelevat Raamatun teksteistä? Syntyykö uutta ajattelua ja rakentavaa dialogia? Innostaako Raamattu keskustelemaan?

Olen käymässä koulutusta, johon kuuluu keskustelu Raamatun teksteistä muiden kuin kirkon työntekijöiden kanssa, ja mietin, kuinka se olisi järkevintä toteuttaa etäkohtaamisten aikana. Olin osallistunut aiemmin Erätauko-keskusteluun etänä ja kokemus siitä oli erittäin myönteinen. Päätin hyödyntää Erätauko-menetelmän perusasioita ja järjestää Raamattu-dialogin. 

Soitin neljälle kolme-nelikymppiselle ystävälleni ja kysyin heitä mukaan keskusteluun. He suostuivat mielellään. Lupasin laittaa heille ennen dialogia joitakin kohtia Raamatusta etukäteen luettavaksi. Valikoin tekstejä, joista osa oli tutumpia ja osa vieraampia. Saateviestiin laitoin lukuohjeet: ”Pohdi lukiessasi, mitä ajatuksia, tunteita ja mielleyhtymiä sinussa herää. Mieti, puhutteleeko jokin teksti sinua vai ei. Tämän pohjalta käymme yhteistä dialogia.”

Dialogin aluksi kävin läpi kunnioittavan dialogin perussäännöt: Jokainen ajatus on oikea ja arvokas, jokaista kunnioitetaan ja kuunnellaan. Aloitimme kierroksella, jossa dialogiin osallistuvat saivat kertoa itsestään ja päällimmäisiä ajatuksiaan itseään puhutelleesta tekstistä. Itse toimin fasilitaattorina ja huolehdin, että kaikkien ääni tulee kuuluviin. Keskustelu oli kunnioittavaa. Dialogiin osallistujat suhtautuivat toisen ajatteluun uteliaan kiinnostuneena ja kannustavasti. 

Raamattua opiskelleena ja lukeneena jokainen lukemani Raamatun teksti nostaa mieleeni muistoja, mielikuvia ja oppimaani. Dialogi, jossa sain olla mukana, avasi minulle aivan uudenlaisia näkökulmia Raamattuun. Jokainen kohta, josta keskustelimme, toi uusia näkökulmia. Pohdimme sitä, voisiko tällainen raamattudialogi olla kiinnostava myös muille kirkkokuplan ulkopuolisille millenniaaleille. Toivottavasti innostut kokeilemaan. 

Tässä vinkkini, jos innostut järjestämään Raamattu-dialogin:

  1. Kutsu mukaan kirkkokuplan ulkopuolisia ihmisiä ja kerro, millaisesta dialogista on kyse
  2. Valikoi erilaisia Raamatun tekstejä etukäteen luettavaksi. Älä ota liian monta tekstiä, vaan esimerkiksi viisi erilaista kohtaa. 
  3. Käy dialogin aluksi kunnioittavan keskustelun pelisäännöt läpi. Hyviä vinkkejä rakentavaan dialogiin löydät Erätauko-keskustelun työkaluista
  4. Anna jokaiselle aikaa ja tilaa puhua ja kertoa ajatuksensa. Huolehdi ajankäytöstä. Muista pitää riittävästi taukoja.
  5. Kaikki ajatukset ja mielikuvat tekstien äärellä ovat sallittuja. Rohkaise, kannusta ja mahdollista.

Dialogiterveisin

Sari-Annika Pettinen
johtava asiantuntija, Kirkkohallitus

kuva: meneya / Pixabay.com

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Millainen kokemus rippikoulu on sateenkaarinuorille?

Vuodesta 2019 alkaen nuorilta on pyydetty palautetta rippikoulusta itsearviointilomakkeen kautta. Teen seuraavassa joitain nostoja itsearviointikyselystä, jotka avaavat sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten rippikoulukokemusta. Itsearviointikyselyssä on neljä vaihtoehtoa sukupuoleksi: tyttö, poika, muu ja en halua kertoa. Poimimalla vastauksista kaksi viimeistä kategoriaa voidaan saada tietoa siitä, miten sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat rippikoulun. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten rippikoulukokemusta ovat tutkineet myös Jouko Porkka ja Jari Pulkkinen, jotka pitivät aiheesta esitelmän Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä 2020. Vuonna 2019 itsearviointikyselyyn vastasi 12 699 rippikoululaista. Heistä oli  Tyttöjä 5722 Poikia 6609 Muu 132 En halua kertoa 236 Vuonna 2020 itsearviointikyselyyn on vastannut 13 145 rippikoululaista (16.9. mennessä). Heistä oli  Tyttöjä 6699 Poikia 6070  Muu 126  En halua kertoa 250 Rippikoulussa viihtymistä kuvaavat kysymyks

Harrastamisen Suomen malli tarjoaa mahdollisuuksia seurakunnan ja koulun entistä syvemmälle yhteistyölle

kuva: Lasten ja nuorten keskus Valtakunnallisen Harrastamisen Suomen mallin pilotointi kunnissa on käynnistynyt. Kyseessä on valtakunnan hallituksen yksi tärkeimmistä lasten ja nuorten tasa-arvoa edistävistä hankkeista, sillä ideana on tarjota kaikille koululaisille vähintään yksi mielekäs harrastus. Mallia ei ole tehty vain niille, jotka eivät harrasta, vaan aivan kaikille koululaisille. Harrastamisen kynnystä madaltaa myös se, että Suomen mallin tarjonta rakennetaan koulupäivän yhteyteen ja koulun tiloihin tai niiden välittömään läheisyyteen. Vaikka kyse on siis opetussuunnitelman ulkopuolisesta toiminnasta, harrastukseen osallistuminen tehdään lapsille ja heidän perheilleen mahdollisimman helpoksi.  Suomen malli käynnistyy koulujen arjessa ensi lukuvuoden alussa ja ensimmäisessä vaiheessa 112 kuntaa pilotoi maksutonta harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä. Suomen mallin toisen vaiheen hakukierros kunnille on juuri käynnistynyt ja se on auki 15.3.-15.4. Suomen malliin hakevat si

Kirkon perheneuvonta palvelee monimuotoisia perheitä ja pareja

Kirkon perheneuvonnan arvoina ovat usko, toivo ja rakkaus. Näiden pohjalta kirkon perheneuvonnassa tuetaan kaikenlaisia pareja ja perheitä näkemään itsensä ja toisensa arvokkaina ja hyväksyttyinä. Kirkon perheneuvonnan perustehtävänä on Kohtaaminen kantaa – Kirkon perheneuvonnan suunta vuoteen 2022 -asiakirjan mukaisesti ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen kohtaamalla ihmiset sielunhoidollisen ja terapeuttisen keskustelun avulla parisuhteen ja perheen eri vaiheissa sekä kriisitilanteissa. Kaikessa kirkon työssä sitoudutaan ihmisten väliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Perheneuvonnassa tämä sitoutuminen näkyy yksilön ja hänen rajojensa kunnioittamisena niin fyysisellä, henkisellä, hengellisellä, emotionaalisella, seksuaalisella kuin sosiaalisella tasolla. Työntekijää ohjaa ammattietiikka  Perheneuvonnan työntekijä on tekemisissä ihmiselämän herkkyyden ja haavoittuvuuden kanssa ja voi toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi yksilön ja perheen elämään. Perheneuvonna