Siirry pääsisältöön

Tuoreita näkökulmia Raamattuun dialogin avulla

Kädet pitelevät Raamattua sylissä keväisessä ulkoilmassa, kuva: meneya / Pixabay.com.


Mitä tapahtuu, kun toisilleen tuntemattomat kirkkokuplan ulkopuoliset ihmiset keskustelevat Raamatun teksteistä? Syntyykö uutta ajattelua ja rakentavaa dialogia? Innostaako Raamattu keskustelemaan?

Olen käymässä koulutusta, johon kuuluu keskustelu Raamatun teksteistä muiden kuin kirkon työntekijöiden kanssa, ja mietin, kuinka se olisi järkevintä toteuttaa etäkohtaamisten aikana. Olin osallistunut aiemmin Erätauko-keskusteluun etänä ja kokemus siitä oli erittäin myönteinen. Päätin hyödyntää Erätauko-menetelmän perusasioita ja järjestää Raamattu-dialogin. 

Soitin neljälle kolme-nelikymppiselle ystävälleni ja kysyin heitä mukaan keskusteluun. He suostuivat mielellään. Lupasin laittaa heille ennen dialogia joitakin kohtia Raamatusta etukäteen luettavaksi. Valikoin tekstejä, joista osa oli tutumpia ja osa vieraampia. Saateviestiin laitoin lukuohjeet: ”Pohdi lukiessasi, mitä ajatuksia, tunteita ja mielleyhtymiä sinussa herää. Mieti, puhutteleeko jokin teksti sinua vai ei. Tämän pohjalta käymme yhteistä dialogia.”

Dialogin aluksi kävin läpi kunnioittavan dialogin perussäännöt: Jokainen ajatus on oikea ja arvokas, jokaista kunnioitetaan ja kuunnellaan. Aloitimme kierroksella, jossa dialogiin osallistuvat saivat kertoa itsestään ja päällimmäisiä ajatuksiaan itseään puhutelleesta tekstistä. Itse toimin fasilitaattorina ja huolehdin, että kaikkien ääni tulee kuuluviin. Keskustelu oli kunnioittavaa. Dialogiin osallistujat suhtautuivat toisen ajatteluun uteliaan kiinnostuneena ja kannustavasti. 

Raamattua opiskelleena ja lukeneena jokainen lukemani Raamatun teksti nostaa mieleeni muistoja, mielikuvia ja oppimaani. Dialogi, jossa sain olla mukana, avasi minulle aivan uudenlaisia näkökulmia Raamattuun. Jokainen kohta, josta keskustelimme, toi uusia näkökulmia. Pohdimme sitä, voisiko tällainen raamattudialogi olla kiinnostava myös muille kirkkokuplan ulkopuolisille millenniaaleille. Toivottavasti innostut kokeilemaan. 

Tässä vinkkini, jos innostut järjestämään Raamattu-dialogin:

  1. Kutsu mukaan kirkkokuplan ulkopuolisia ihmisiä ja kerro, millaisesta dialogista on kyse
  2. Valikoi erilaisia Raamatun tekstejä etukäteen luettavaksi. Älä ota liian monta tekstiä, vaan esimerkiksi viisi erilaista kohtaa. 
  3. Käy dialogin aluksi kunnioittavan keskustelun pelisäännöt läpi. Hyviä vinkkejä rakentavaan dialogiin löydät Erätauko-keskustelun työkaluista
  4. Anna jokaiselle aikaa ja tilaa puhua ja kertoa ajatuksensa. Huolehdi ajankäytöstä. Muista pitää riittävästi taukoja.
  5. Kaikki ajatukset ja mielikuvat tekstien äärellä ovat sallittuja. Rohkaise, kannusta ja mahdollista.

Dialogiterveisin

Sari-Annika Pettinen
johtava asiantuntija, Kirkkohallitus

kuva: meneya / Pixabay.com

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten puhua lasten, nuorten ja perheiden kanssa koronaviruksesta?

Koronavirus ja sen ympärillä oleva uutisointi voi herättää lapsissa, nuorissa ja perheissä monenlaisia pelkoja. Pelolla voi olla monia eri sävyjä ja asteita. Pelkäävän lapsen ja nuoren ajatuksia voi sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Pelottavia asioita ajatellessa pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelokas lapsi voi itkeä, piiloutua tai olla aggressiivinen. Pelko voi purkautua monin eri tavoin. Tällöin lapsi ja nuori kaipaa turvallista aikuista ja läheisyyttä. Vaikka pelko olisi ohimenevää, lasta tai nuorta ei saa jättää pelkonsa kanssa yksin. Pelkäävä lapsi tai nuori kaipaa aikuisen kokemusta ja turvaa tunteiden ilmaisulleen. Jakaessaan vaikean tunteensa vanhempansa kanssa, lapsi ja nuori saa varmuuden siitä, ettei ole hätää, ei ole vaarallista pelätä ja kaikista asioista sekä tunteista voi läheisilleen puhua. On tärkeää, että lapsi ja nuori saa ikätasonsa mukaisia

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla. Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton. Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle: 1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pi

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toiminta ja työntekijät