Siirry pääsisältöön

Perhe kotona neljän seinän sisällä

Kotipäivän aikataulu ruutupaperille kirjoitettuna, kynä vieressä

Tässä uudessa tilanteessa monen perheen kotikin näyttää erilaiselta. Samoissa huoneissa käydään koulua, tehdään töitä ja leikitään. Jossakin välissä siivotaan, leivotaan ja laitetaan ruokaa. Kaiken keskellä myös halataan, kiistellään, jutellaan ja mökötetäänkin. Jokainen meistä kaipaa huomiota ja myös hetkeksi omaa tilaa. Neljän seinän sisällä on siis tunnelmaa ja tunteita.

Nyt on hyvä aika järjestää kotikokouksia, joihin pienimmätkin voivat osallistua. Yhdessä voimme suunnitella päiväohjelmaa, koulua, töitä, ruokalistaa ja perheenjäsenten omia toiveita. Jokaiselle päivälle on hyvä listata joku kaikille mukava juttu, olisiko se sauna tai retki, elokuva tai lautapeli?

Monille kotikoulun organisoiminenkin on haastavaa. Kotikoulua jo pitkään organisoinut äiti Katja-Marika neuvoo näin: ”Mitä pienempi koululainen, sitä enemmän hän tarvitsee selkeitä ohjeita siitä, mitä tehdä ja milloin. Lapset ovat yksilöitä, mutta moni alakoululainen tarvitsee melko tarkan aikataulun tekemiselleen. Hyvä lukujärjestys ei ole pahitteeksi myös koko perheelle”

  1. AIKATAULU Kannattaa yhdessä miettiä päivän aikataulu koulutehtäviin, ulkoiluun ja syömiseen.  
  2. ÄLYPUHELIN Koulutehtäviin voidaan tarvita älypuhelinta. On kuitenkin tärkeää suojata lapsia liialta uutistulvalta ja sopia peliaikaa niin, että ulkoiluun ja leikkiin riittää aikaa.  
  3. ULKOILU Ulkoileminen on tärkeää kaikenikäisille. koulussakin on keskittymistä vaativaa tehtävää kerrallaan noin 45-60 min ja sen jälkeen on happihypyn aika. 
  4. RUOKAILU Säännöllinen ruokailu pitää aivot virkeinä. Muista säännölliset ja terveelliset ateriat ja välipalat. Keittoruoka ja laatikkoruoat ovat käteviä myös pienemmän lämmitettäväksi itse. 
  5. PALKITSEMINEN. Tämä on uusi tilanne kaikille, lapselta ei voi olettaa, että homma olisi heti hallussa. Sopikaa ajankäyttö ensin, ja jos se toteutuu, palkitse. Voisiko palkinto olla esim. elokuva tai sarja yhdessä, yhteinen lautapeli, retki, jätskit tai kerätkää palkintotarroja, joista viidellä saa jo jotain isompaa… 
  6. MAHDOLLISUUS Muutama kuukausi voi tuntua pitkältä ajalta. Tämä aika voi olla myös erittäin mukava kokemus. Meillä on yhdessä aikaa jutella, lukea, katsella valokuvia, pelata, kulkea metsässä… 
  7. TURVALLISUUS: Perheenä saamme pitää huolta toisistamme. Meillä on lupa tunteisiin, iloon, suruun, huoleen ja harmitukseen. Aikuisina kannamme vastuun siitä, miten tunteidemme keskellä toimimme. On tärkeää opetella turvallisia tunnetaitoja varsinkin silloin, jos sisällä kiehuu: hengitä syvään, laske kymmeneen, tee pieni kävelylenkki tai kuuntele mieli musiikkiasi. 
  8. SIUNAUS Saamme luottaa siihen, että Taivaan Isä pitää meistä huolta. Rukoillessa saan kertoa ajatuksistani ja tunteistani. Rukous tuo levollisuutta. Iltarukous on hyvä ottaa käyttöön koko perheellä. 

"Kuuleepa minua mielellänsä, Isäni taivaan hellä.
Turvassa olen kuin linnunpoika, Jumalan kämmenellä"

Liisa Välilä
asiantuntija
parisuhde- ja perheasiat Kirkkohallitus



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toiminta ja työntekijät

Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita.  Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli LAPEe

Verkostoituminen synnyttää uutta ajattelua

Kun tapaat itsellesi vieraan yhteistyökumppanin ja hän kertoo sinulle uuden näkökulman tuttuun asiaan, kuinka reagoit? Tuntuuko uusi ajatus hämmentävältä tai ehkä jopa väärältä? Vai onko siinä jotain kiinnostavaa? Se, miten suhtaudut uuteen, erilaiseen ajatteluun, vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi yhteistyö uuden ihmisen kanssa muotoutuu.  Pysähdy hetkeksi miettimään, mikä uudessa näkökulmassa voisi olla kiinnostavaa ja kiehtovaa, varsinkin, jos huomaat näkökulman hieman ärsyttävän sinua.  Saatat huomata, että näkökulma auttaa sinua näkemään itsellesi tutun asian eri tavalla. Parhaimmillaan voi syntyä oivallusta, innostumista ja uuden oppimista. Tätä uuden näkemistä voi viedä vielä askeleen pidemmälle. Voit jakaa ajatuksen ja oivalluksen yhteistyökumppanillesi ja haastaa häntä hänen ajattelussaan. Näin vuorovaikutuksen kautta syntyy yhteisiä oivalluksia ja oppimista. Utelias ja kiinnostunut asenne toisen erilaista ajattelua kohtaan edellyttää luottamusta. Luottamusta taas syntyy s