Siirry pääsisältöön

Koulu kasvattaa hyviä ihmisiä


Koulun ulko-ovi aukeaa 190 aamuna vuodessa, kun moninainen joukko lapsia ja nuoria käy peruskoulua. Siellä on koko yhteiskunta pienoiskoossa. Jokaisen koulurepun pohjalta löytyy jotain evästä, enkä tarkoita nyt voileipiä. Oman perheen arvot ja katsomukset, kriisit ja kokemukset seuraavat kouluun. Niitä ei riisuta ulkotakin mukana naulakkoon.

Koulun tehtävänä on opettaa ja kasvattaa. Kasvatustehtävässään koulu tarvitsee kotien yhteistyötä ja koko kylän tai kaupunginosan toimijoita. Nykyiset opetussuunnitelmat velvoittavatkin koulun laajaan yhteistyöhön. Opettajat eivät kaipaa työnsä arvostelijoita vaan sen mahdollistajia, varsinkin silloin kun resurssit on vedetty tiukoille ja oppilaiden hyvinvointi horjuu.

Seurakunta on yksi koulun paikallinen voimavara. Ei vain kriisissä ja surussa vaan myös koulun kiireisessä arjessa, kun tarvitaan aikuista läsnäoloa ja kuuntelijaa. Osaavat nuorisotyöntekijät ryhmäyttävät luokkia ja järjestävät kerhotoimintaa, diakoniatyöntekijä voi tarjota tukea ja taloudellista ensiapua oppilaan perheelle, pappien kanssa saa keskustella kaikesta taivaan ja maan välillä ja kanttori voi rikastuttaa koulun musiikkikasvatusta. Kirkon jäsenyyttä ei kysellä eikä uskontoa harjoiteta muulloin kuin niissä tilaisuuksissa, joihin koulu järjestää mielekkään uskonnottoman vaihtoehdon.

Mielestäni kouluyhteistyö on parhaimmillaan silloin, kun se on moniammatillista kunnan ja seurakunnan yhdessä sopimaa toimintaa, johon kutsutaan mukaan myös muita alueen toimijoita unohtamatta vähemmistökirkkoja ja -uskontoja. Kyllä yhteistyö sujuu, kun tiedostamme ettei koulun tehtävänä ole kasvattaa hyviä kristittyjä tai hyviä muslimeja vaan hyviä ihmisiä.

Tuula Vinko 
kouluyhteistyön asiantuntija 


Vieraile Koulu ja kirkko -sivustollamme, jossa on vinkkejä ja inspiraatiota koulun ja seurakunnan väliseen yhteistyöhön.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla. Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton. Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle: 1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pi...

Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita.  Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli L...