Kasvua kaiken ikää

Jokainen vanhempi tahtoo lapselleen hyvät eväät elämään. Osittain ne karttuvat koulussa. Elämänkatsomustieto saattaa kuulostaa avarammalta oppiaineelta uskontoon verrattuna. Siksi moni isä tai äiti valitsisi sen lapselleen, mutta harmittelee, kun pitää ensin erota kirkosta. Opetusministeri onkin käynnistänyt selvityksen elämänkatsomustiedon avaamisesta myös kirkkojen jäsenille. Entä asian toinen puoli? Nimestään huolimatta elämänkatsomustieto on enemmän taitoaine. Opetussuunnitelmien mukaan elämänkatsomustiedossa opetellaan demokraattista kansalaisuutta, perustellaan omia näkemyksiä, tutustutaan ihmisoikeuksiin ja katsomuksiin. Valitettavasti uskontoja käsitellään vasta yläkoulussa, muutaman oppitunnin verran. Jatkossa elämänkatsomustiedon pakollisissa lukio-opinnoissa ei käsitellä uskontoja. Vuonna 1985 elämänkatsomustieto perustettiin katsomusaineeksi niille oppilaille, jotka eivät kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Se eetos aineella on yhä. Monista hyvistä sisällöi...

Kirkkohallituksen osastolla voit osallistua Pyhä tila -installaation rakentamiseen Educa 2020 -tapahtuman yhteydessä. Yhteisötaiteilija Greta Muuri on suunnitellut osastolle konseptin, jonka avulla messuyleisö jakaa tuntemuksiaan pyhästä tilasta. Jokaisen messukävijän pyhä tila -kokemusta symboloi väri. Värillisistä paperikorteista muodostuu tilallinen ja alati muuttuva kokonaisuus. Halutessaan oman kokemuksen voi myös piirtää tai kirjoittaa paperille. Installaation on suunnitellut taiteen maisteri ja muotoilija Greta Muuri (1985). Muuri on toteuttanut useita yhteisötaideprojekteja kierrätysmateriaaleista pääkaupunkiseudulla. Kirkkohallituksen osaston installaatiossa käytettävien käsintehtyjen korttien paperimassa on valmistettu liottamalla suikaloituja sanomalehtiä. Sanomalehdistä valmistettu paperimassa on värjätty akryyliväreillä ja paperiarkit ovat eroteltu massasta viirakehikon avulla. Raaka-aineena on käytetty Kirkon talosta kerättyjä sanomalehtiä. Mitä tuntemuksia...

Tänä syksynä oli Kajaanin vuoro julistaa maahan koulurauha ja siellä kutsuttiin mukaan myös kodit. Koittiko nyt opettajillekin työrauha? Työrauha on erityisen tärkeää nuorille opettajille, jotka asettuvat uuteen työyhteisöön ja opettelevat tuntemaan oppilaitaan. Opetussuunnitelmaan kuuluu kotien kanssa tehtävä yhteistyö, mutta työaikaa siihen on annettu kovin vähän. Nuorella opettajalla ei ole myöskään vielä tarvittavaa työkokemusta monenlaisten huoltajien kohtaamiseen. Seurakunnan ja koulun yhteistyössä opettajien tukeminen on todella tärkeää. Väsynyt opettaja ei aina huomaa oireilevaa oppilasta tai luokassa kytevää kiusaamista. Kodin ja koulun välinen yhteistyö saattaa joskus kaventua huomauttaviksi Wilma -viesteiksi puolin ja toisin. Ilahduttavan monessa seurakunnassa opettajille on järjestetty virkistysiltapäiviä tai hiljaisuuden retriittejä. Monilla kirkon työntekijöillä on työnohjaajakoulutus, jota voisi hyödyntää myös koulun puolella. Yhteistyökumppanina heillä on koul...

Kevään valkolakkeja ja Suvivirttä odotellessa julkisuudessa on puhuttu paljon lukiolaisten stressistä ja jopa uupumuksesta. Ennen lukio oli nuorelle oppivelvollisuuden jälkeen se paikka, jossa sai rauhassa kasvaa ja vielä miettiä, mitä isona aikoo. Nyt tuo rauha on tiessään, kun jatkuva tavoitteiden asettaminen, suorittaminen ja arviointi on noussut niin keskeiseksi. Veikkaan, että tyypillinen uuvuttava tekijä on kuitenkin opiskelutaitojen puute, myös lahjakkailla nuorilla. He ovat saaneet peruskoulussa hyviä tuloksia vähällä vaivalla, joten oppimisen prosessit eivät ole auenneet. Lukiossa nuorta ei yllätä vain vaikeusaste, vaan myös iso työmäärä. Koelukemisen lisäksi on paljon projekteja, esseitä ja harjoituksia, joten oma ajankäyttö vaatii hallintaa. Kun sen lisäksi istutaan liikaa, ollaan kiinni kännykässä ja valvotaan öisin, niin en ihmettele, että lukiolaiset väsyvät. Omilla elämäntavoilla on väliä! Tuoko uusi laki helpotusta? Elokuussa astuu voimaan uusi lukiolaki. Se tu...

Koulun ulko-ovi aukeaa 190 aamuna vuodessa, kun moninainen joukko lapsia ja nuoria käy peruskoulua. Siellä on koko yhteiskunta pienoiskoossa. Jokaisen koulurepun pohjalta löytyy jotain evästä, enkä tarkoita nyt voileipiä. Oman perheen arvot ja katsomukset, kriisit ja kokemukset seuraavat kouluun. Niitä ei riisuta ulkotakin mukana naulakkoon. Koulun tehtävänä on opettaa ja kasvattaa. Kasvatustehtävässään koulu tarvitsee kotien yhteistyötä ja koko kylän tai kaupunginosan toimijoita. Nykyiset opetussuunnitelmat velvoittavatkin koulun laajaan yhteistyöhön. Opettajat eivät kaipaa työnsä arvostelijoita vaan sen mahdollistajia, varsinkin silloin kun resurssit on vedetty tiukoille ja oppilaiden hyvinvointi horjuu. Seurakunta on yksi koulun paikallinen voimavara. Ei vain kriisissä ja surussa vaan myös koulun kiireisessä arjessa, kun tarvitaan aikuista läsnäoloa ja kuuntelijaa. Osaavat nuorisotyöntekijät ryhmäyttävät luokkia ja järjestävät kerhotoimintaa, diakoniatyöntekijä voi tarjota tu...