Siirry pääsisältöön

Pelottaa, ahdistaa ja itkettää.....


Maaliskuussa media uutisoi isoin otsikoin YK:n teettämän onnellisuusraportin tuloksen: "Suomi on maailman onnellisin maa jo toista vuotta peräkkäin". Meillä suomalaisilla onkin todella monta syytä onnellisuuteen.

Kaikki eivät kuitenkaan ole onnellisia. Nuorten ja nuorten aikuisten onnellisuuskäyrä on laskusuuntainen. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia.

Syyskuussa julkistetun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan nuorten huoli omasta mielialastaan on lisääntynyt. Kyselyyn vastanneet nuoret kokivat myös aiempaa enemmän ahdistuneisuus- ja masennusoireita. Esimerkiksi lukioikäisistä tytöistä yli puolet oli ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana ja joka viides oli kokenut ahdistuneisuus- ja masennusoireita viimeisen kahden viikon aikana. Masentuneisuus ei koske pelkästään tyttöjä, vaikkakin se on yleisempää heidän keskuudessaan.

Nuorille annettujen masennusdiagnoosien määrä on kasvussa. Positiivista on se, että yhä useampi masentunut nuori aiempaa rohkeammin hakeutuu mielenterveyspalveluihin ja saa apua, mutta potilasmäärien kasvu tuottaa haasteita erikoissairaanhoidolle. Laajoissa väestötutkimuksissa on selvinnyt, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.  Maailman onnellisimmassa maassa jää joka päivä kuusi alle kolmekymppistä nuorta työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi.

Terveydenhuollon lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarkoitettuja menetelmiä ja hyviä käytäntöjä on tarjolla myös nuorisotyössä. Nuorisotyöntekijät ovat useimmiten henkilöitä, jotka havaitsevat nuoren avun tarpeen ja joille nuoret avautuvat huolistaan ja ongelmistaan.  Seurakuntatoiminnan lisäksi kirkossa keskusteluapua nuorille tarjoavat www.twitch.tv/ristiohjain, www.tupu.help ja www.saapas.fi.

Nuorisotyön viikolla 7.-13. lokakuuta 2019 nostetaan esille nuorisotyöntekijöiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien tekemää arvokasta työtä nuorten hyväksi. Tänä vuonna teemana on nuorten mielenterveyden parissa ja hyväksi tehtävä ennalta ehkäisevä, korjaava ja kuntouttava nuorisotyö sen monissa muodoissaan. #nuorisotyönviikko

Sirpa Syrjä
asiantuntija, nuorisotyö
Kirkon kasvatus ja perheasiat



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita.  Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli L...
Lähetä kommentti
Lue lisää