Siirry pääsisältöön

Aika seurakuntanuorena on elämän parasta aikaa


Juuri alkaneella nuorisotyön viikolla halutaan tukea nuorten mielenterveyttä ja muistuttaa nuorille suunnattujen palvelujen tärkeydestä. Yhteiskunnan toimivien palvelujen rinnalla tärkeitä ovat ne vapaa-ajan yhteisöt, joissa nuori voi rauhassa rakentaa käsitystä itsestään ja elämästään. Nuori seurakunta on tällainen yhteisö kymmenille tuhansille nuorille.

Nuorelle tekee hyvää tutustua erilaisiin ihmisiin. Asuinalueet ja koulut uhkaavat eriytyä yhä enemmän, perheiden elämänpiiri rajautuu helposti saman tulotason ja elämäntyylin kontakteihin. Vaikka keskiluokkaisten perheiden nuoret ovat nuoren seurakunnan enemmistönä, joukossa on myös heitä, jotka tuntevat köyhyyden ja vaatimattoman arjen. Mukana olevat varakkaiden perheiden lapset etsivät muiden tavoin ystävyyttä ja vapautta jatkuvasta elämän suorittamisesta.

Osalle nuorista on kipeän tarpeellista löytää paikka, jossa kukaan ei kysele menneisyyden perään. Mitä kaikkea on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Rippikoulun voi käydä kaukana omalta paikkakunnalta. Sosiaalisesti puhtaan pöydän tilanteessa nuori saa itse määrittää sitä kuvaa, joka toisille hänestä muodostuu. Moni haluaa irti vanhoista rooleista ja mielikuvista.

Yläkouluikäinen kaipaa itsenäisyyttä. Kolme neljä vuotta itseä vanhemmat nuoret aikuiset ovat tärkeitä esikuvia ja roolimalleja. Isonen opettaa saunalaulut, jotka isän opettamina olisivat vaivaannuttavia. Isonen ohjaa siivoamaan eteistä, vaikka äiti kotona ei saa nuorta imuroimaan omaa huonetta edes jouluksi. Kokeneelta kerhonohjaajalta ensimmäistä kerhoryhmää aloittava nuori saa ne vinkit, joita hän eniten tarvitsee ollakseen annetun vastuun arvoinen. 

Toisaalta nuoren on hyvä nähdä, että seurakunnassa annetaan vastuuta ja luotetaan myös sellaisiin nuoriin, jotka ovat armottomia sähläreitä ja säätäjiä. Ei ole harvinaista, että koulun opettajien näkökulmasta kaikkein hankalimmat nuoret toimivat mieluusti ja moitteettomasti nuoressa seurakunnassa. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään saa ihmisestä esiin hyvyyttä ja vastuullisuutta. Asiansa osaava työntekijä ei hylkää nuorta silloinkaan, kun nuori toimii väärin tai vahingoittaa toisia ja itseään. 

Nuorelle tekee hyvää tutustua monenkirjavaan hengellisyyteen ja kristillisyyteen. Osa seurakuntanuorista on uskossaan vahvoja, osa on agnostikkoja, osa ateisteja, ja moni ei osaa sanoa omasta uskostaan juuri mitään. Juuri näin on hyvä, vaikka aikuiset seurakuntalaiset saattavat säikähtää nuorta, jonka paidassa lukee ”Religion kills” (uskonto tappaa). Aitous on onnistuneen nuorisotyön ehdoton edellytys, ja hengellisyyden alueella korostuneen tärkeää.

Seurakuntanuorten isossa ryhmässä joku haluaa säästää seksin avioliittoa varten. Hänen ikätoverinsa on kokenut abortin. Joukossa on äskettäin kaapista tulleita ja heitä, jotka suvussaan ovat kuulleet homouden olevan sairautta. Yhteistä näkemystä tai moraalikoodistoa tärkeämpää on se, että jokainen vuorollaan saa puhua omasta kokemuksestaan ja elämäntarinastaan käsin niin, että toiset kuuntelevat aidosti. Aikuisten tehtävä on luoda rakenteet ja keskustelulle riittävästi aikaa.

Turvallisessa yhteisössä nuori saa halutessaan heittäytyä ja hullutella, yrittää ja erehtyä, riehua ja hiljentyä, itkeä ja nauraa, onnistua ja epäonnistua. Turvallisessa yhteisössä kiusaamiseen puututaan ja kannustavaa yhteishenkeä tietoisesti rakennetaan. Turvallisessa yhteisössä voi etsiä sanoja sille, mikä kaikki elämässä pelottaa ja ahdistaa. Parhaimmillaan yhteisö kannattelee häntä, joka on eniten kannattelun tarpeessa. Nuori seurakunta haluaa olla turvallinen yhteisö.

Jarmo Kokkonen
johtaja
Kirkon kasvatus ja perheasiat



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...