Siirry pääsisältöön

Ymmärrä uskontoja, ymmärrä maailmaa

Kaksi tyttöä opiskelee koulun oppitunnilla uskonnonkirjaa

Jokainen vanhempi tahtoo lapselleen hyvät eväät elämään. Osittain ne karttuvat koulussa. Elämänkatsomustieto saattaa kuulostaa avarammalta oppiaineelta uskontoon verrattuna. Siksi moni isä tai äiti valitsisi sen lapselleen, mutta harmittelee, kun pitää ensin erota kirkosta. Opetusministeri onkin käynnistänyt selvityksen elämänkatsomustiedon avaamisesta myös kirkkojen jäsenille. Entä asian toinen puoli?

Nimestään huolimatta elämänkatsomustieto on enemmän taitoaine. Opetussuunnitelmien mukaan elämänkatsomustiedossa opetellaan demokraattista kansalaisuutta, perustellaan omia näkemyksiä, tutustutaan ihmisoikeuksiin ja katsomuksiin. Valitettavasti uskontoja käsitellään vasta yläkoulussa, muutaman oppitunnin verran. Jatkossa elämänkatsomustiedon pakollisissa lukio-opinnoissa ei käsitellä uskontoja.

Vuonna 1985 elämänkatsomustieto perustettiin katsomusaineeksi niille oppilaille, jotka eivät kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Se eetos aineella on yhä. Monista hyvistä sisällöistä huolimatta haasteeksi muodostuu oppilaan uskontolukutaito - miten se saavutetaan, jos uskonnollisia ilmiöitä ja käsitteitä ei opiskella? Globaalissa todellisuudessamme sitä taitoa tarvitaan enemmän kuin koskaan.

"Ymmärrä uskontoja, ymmärrä maailmaa." Teologisen tiedekunnan sekä uskonnonopettajien slogan tiivistää olennaisen. Koulun antama uskonnonopetus kattaa niin uskonnolliset kuin uskonnottomat katsomukset jo alaluokilta alkaen. Jokaisen uskontoryhmän opetussuunnitelmassa käsitellään omaa uskontoa sekä uskontojen maailmaa ja hyvää elämää eli etiikkaa. Kun uskonnolliset ilmiöt ja niihin liittyvät peruskäsitteet tulevat tutuiksi, kyetään niistä myös keskustelemaan. Samalla välttyy monilta kulttuurikolareilta maailmalla liikkuessaan.

Joskus tieto lisää tuskaa, mutta paljon useammin se sivistää ja auttaa ymmärtämään. Siksi tietoa uskonnoista tarvitsevat kaikki, olipa oma katsomus mikä hyvänsä.

Tuula Vinko
kouluyhteistyön asiantuntija
Kirkkohallitus

kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...

Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita.  Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli L...