Siirry pääsisältöön

Mikä lukiossa uuvuttaa?


Kevään valkolakkeja ja Suvivirttä odotellessa julkisuudessa on puhuttu paljon lukiolaisten stressistä ja jopa uupumuksesta. Ennen lukio oli nuorelle oppivelvollisuuden jälkeen se paikka, jossa sai rauhassa kasvaa ja vielä miettiä, mitä isona aikoo. Nyt tuo rauha on tiessään, kun jatkuva tavoitteiden asettaminen, suorittaminen ja arviointi on noussut niin keskeiseksi.

Veikkaan, että tyypillinen uuvuttava tekijä on kuitenkin opiskelutaitojen puute, myös lahjakkailla nuorilla. He ovat saaneet peruskoulussa hyviä tuloksia vähällä vaivalla, joten oppimisen prosessit eivät ole auenneet. Lukiossa nuorta ei yllätä vain vaikeusaste, vaan myös iso työmäärä. Koelukemisen lisäksi on paljon projekteja, esseitä ja harjoituksia, joten oma ajankäyttö vaatii hallintaa. Kun sen lisäksi istutaan liikaa, ollaan kiinni kännykässä ja valvotaan öisin, niin en ihmettele, että lukiolaiset väsyvät. Omilla elämäntavoilla on väliä!

Tuoko uusi laki helpotusta?

Elokuussa astuu voimaan uusi lukiolaki. Se tuo paljon hyviä asioita tullessaan kuten tukipalvelujen lisäämisen, kiusaamisen ja syrjinnän kieltämisen, oikeuden erityisopetukseen sekä rajattoman ylioppilastutkinnon uusimisen.

Toisaalta nuori joutuu jo lukion alussa tekemään henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnitelman. Kuinka moni 16-vuotias kykenee sellaiseen, edes opinto-ohjauksen turvin? Siitä kuitenkin riippuvat omat kurssivalinnat ja ylioppilaskokeessa kirjoitettavat aineet. Käytännössä jo ensimmäisen jakson digikirjoja hankkiessaan lukiolaisen pitää päättää, ostaako niihin lyhyen vai pitkän lisenssin. Kustannuksia lukiokirjoista kertyy joka tapauksessa runsaasti.

Lukiot velvoitetaan korkeakouluyhteistyöhön, jotta syntyisi nykyistä sujuvampia siltoja jatko-opintoihin. Niihin pyrkiessä ylioppilastodistuksen painoarvo kasvaa entisestään, vaikka pääsykoetie osin säilyy. Ylioppilaskoemenestys painaa eniten niissä oppiaineissa, joissa on paljon kursseja eli opintopisteitä.

On hienoa, että uusi lukiolaki korostaa opiskeluhuollon ja opinto-ohjauksen resursointia. Kumpaakin tarvitaan entistä enemmän. Tosin hölmöläisen hommalta tuntuu, jos ensin aiheutetaan vaatimuksilla vaiva ja sitten määrätään siihen lailla lääke.

Armo on aikaa

Entä jos palautettaisiin lukioille leikatut määrärahat ja hidastettaisiin vauhtia? Armahdettaisiin lukiolaisia antamalla heille aikaa ajatella ja keskustella. Nuori tarvitsee henkiseen kasvuunsa ryhmää, yhteisöä, johon hän tuntee kuuluvansa. Mitä suurempi luokaton lukio, sitä tärkeämpää on yhteisöllisyyden rakentaminen, ettei kukaan jäisi yksin. Opiskeluhyvinvointiin tarvitaan myös ulkopuolisia kumppaneita, jotka antavat aikaansa ja ovat läsnä. Toivottavasti paikallinen seurakunta on yksi sellainen.


Tuula Vinko 
kouluyhteistyön asiantuntija
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...
Lähetä kommentti
Lue lisää