Siirry pääsisältöön

Mikä lukiossa uuvuttaa?


Kevään valkolakkeja ja Suvivirttä odotellessa julkisuudessa on puhuttu paljon lukiolaisten stressistä ja jopa uupumuksesta. Ennen lukio oli nuorelle oppivelvollisuuden jälkeen se paikka, jossa sai rauhassa kasvaa ja vielä miettiä, mitä isona aikoo. Nyt tuo rauha on tiessään, kun jatkuva tavoitteiden asettaminen, suorittaminen ja arviointi on noussut niin keskeiseksi.

Veikkaan, että tyypillinen uuvuttava tekijä on kuitenkin opiskelutaitojen puute, myös lahjakkailla nuorilla. He ovat saaneet peruskoulussa hyviä tuloksia vähällä vaivalla, joten oppimisen prosessit eivät ole auenneet. Lukiossa nuorta ei yllätä vain vaikeusaste, vaan myös iso työmäärä. Koelukemisen lisäksi on paljon projekteja, esseitä ja harjoituksia, joten oma ajankäyttö vaatii hallintaa. Kun sen lisäksi istutaan liikaa, ollaan kiinni kännykässä ja valvotaan öisin, niin en ihmettele, että lukiolaiset väsyvät. Omilla elämäntavoilla on väliä!

Tuoko uusi laki helpotusta?

Elokuussa astuu voimaan uusi lukiolaki. Se tuo paljon hyviä asioita tullessaan kuten tukipalvelujen lisäämisen, kiusaamisen ja syrjinnän kieltämisen, oikeuden erityisopetukseen sekä rajattoman ylioppilastutkinnon uusimisen.

Toisaalta nuori joutuu jo lukion alussa tekemään henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnitelman. Kuinka moni 16-vuotias kykenee sellaiseen, edes opinto-ohjauksen turvin? Siitä kuitenkin riippuvat omat kurssivalinnat ja ylioppilaskokeessa kirjoitettavat aineet. Käytännössä jo ensimmäisen jakson digikirjoja hankkiessaan lukiolaisen pitää päättää, ostaako niihin lyhyen vai pitkän lisenssin. Kustannuksia lukiokirjoista kertyy joka tapauksessa runsaasti.

Lukiot velvoitetaan korkeakouluyhteistyöhön, jotta syntyisi nykyistä sujuvampia siltoja jatko-opintoihin. Niihin pyrkiessä ylioppilastodistuksen painoarvo kasvaa entisestään, vaikka pääsykoetie osin säilyy. Ylioppilaskoemenestys painaa eniten niissä oppiaineissa, joissa on paljon kursseja eli opintopisteitä.

On hienoa, että uusi lukiolaki korostaa opiskeluhuollon ja opinto-ohjauksen resursointia. Kumpaakin tarvitaan entistä enemmän. Tosin hölmöläisen hommalta tuntuu, jos ensin aiheutetaan vaatimuksilla vaiva ja sitten määrätään siihen lailla lääke.

Armo on aikaa

Entä jos palautettaisiin lukioille leikatut määrärahat ja hidastettaisiin vauhtia? Armahdettaisiin lukiolaisia antamalla heille aikaa ajatella ja keskustella. Nuori tarvitsee henkiseen kasvuunsa ryhmää, yhteisöä, johon hän tuntee kuuluvansa. Mitä suurempi luokaton lukio, sitä tärkeämpää on yhteisöllisyyden rakentaminen, ettei kukaan jäisi yksin. Opiskeluhyvinvointiin tarvitaan myös ulkopuolisia kumppaneita, jotka antavat aikaansa ja ovat läsnä. Toivottavasti paikallinen seurakunta on yksi sellainen.


Tuula Vinko 
kouluyhteistyön asiantuntija
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla. Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton. Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle: 1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pi...
2 kommenttia
Lue lisää

Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita.  Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli L...
Lähetä kommentti
Lue lisää