Siirry pääsisältöön

Kirkon perheneuvonta palvelee monimuotoisia perheitä ja pareja

Ovessa roikkuva puinen kyltti, jossa lukee Open - Auki.

Kirkon perheneuvonnan arvoina ovat usko, toivo ja rakkaus. Näiden pohjalta kirkon perheneuvonnassa tuetaan kaikenlaisia pareja ja perheitä näkemään itsensä ja toisensa arvokkaina ja hyväksyttyinä. Kirkon perheneuvonnan perustehtävänä on Kohtaaminen kantaa – Kirkon perheneuvonnan suunta vuoteen 2022 -asiakirjan mukaisesti ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen kohtaamalla ihmiset sielunhoidollisen ja terapeuttisen keskustelun avulla parisuhteen ja perheen eri vaiheissa sekä kriisitilanteissa. Kaikessa kirkon työssä sitoudutaan ihmisten väliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Perheneuvonnassa tämä sitoutuminen näkyy yksilön ja hänen rajojensa kunnioittamisena niin fyysisellä, henkisellä, hengellisellä, emotionaalisella, seksuaalisella kuin sosiaalisella tasolla.

Työntekijää ohjaa ammattietiikka 

Perheneuvonnan työntekijä on tekemisissä ihmiselämän herkkyyden ja haavoittuvuuden kanssa ja voi toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi yksilön ja perheen elämään. Perheneuvonnan työntekijän tulee olla syvästi tietoinen työhönsä liittyvästä eettisestä vastuusta perheneuvontatyön ammattilaisena suhteessa asiakkaaseen, työyhteisöön ja kirkkoon työnantajana. Kirkkohallituksen hyväksymä Perheneuvonnan etiikka –asiakirja tukee työntekijöitä ja työnantajia eettisissä pohdinnoissa ja kysymyksissä. 

Kirkon perheneuvonnassa käy monenlaisia perheitä erilaisissa yksilön, parin ja perheen asioissa. Kirkon perheneuvojat ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja kolmevuotisen erityiskoulutuksen käyneitä. Perheneuvonnan erityiskoulutuksessa vahvistetaan sekä sielunhoidollista että terapeuttista osaamista. Yhdenvertaisuus sekä elämän monipuolisuuden kohtaamiseen liittyvät taidot ovat ohjaavina periaatteina kaikissa koulutuksen osa-alueissa. 

Kirkon perheneuvonta on avointa kaikenlaisille ihmisille sukupuoleen, rotuun, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Perheneuvonnan asiakkaista 26 prosenttia elää avosuhteessa, 58 prosenttia avioliitossa, kahdeksan prosenttia on eronneita ja seitsemän prosenttia naimattomia. Asiakkaista 23 prosentilla ei ole lapsia. 

Perheneuvonnassa on sitouduttu laadukkaaseen, ammatilliseen, luottamukselliseen ja asiakkaalle maksuttomaan tukeen alueellisesti mahdollisimman kattavasti. Yli puolella perheasiain neuvottelukeskuksista on ostopalvelusopimuksia kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Kirkon perheneuvonnassa on pystytty reagoimaan myös muuttuneeseen toimintaympäristöön ja tarjoamaan ammatillista keskusteluapua korona-aikaan myös virtuaalisesti. Perheasiain neuvottelukeskuksia on 40 ja niissä työskentelee yli 180 työntekijää. Suurimpina tulosyinä ovat vuorovaikutusongelmat sekä erokysymykset. 

Kirkon perhekäsitys on laaja 

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivoissa puhutaan kirkon laajasta perhekäsityksestä. Sen mukaan ihminen itse määrittelee, ketä hänen perheeseensä kuuluu. Perinteinen ydinperhe on edelleen mahdollinen ja hyvä heille, joille se on oikeasti mahdollinen. Vaatimusta ja mittaa siitä ei saa tehdä. Perhelähtöisessä seurakunnassa ihmistä tuetaan suhteessa itseen, toiseen, luomakuntaan ja Jumalaan. Seurakunnassa jokainen ihminen kohdataan kunnioittavasti ja hyväksyen kristillisen ihmiskäsityksen mukaisesti.  

Jarmo Kokkonen, johtaja, Kirkkohallitus

Sari-Annika Pettinen, johtava asiantuntija, Kirkkohallitus

Anne Anttonen, perheneuvonnan erityiskoulutuksen asiantuntija, Kirkkohallitus


(kuva: analogicus / Pixabay)

Kommentit

  1. Kirkon perheneuvonnan tarjoama apu erityisesti sateenkaareville ihmisille, olisi todella tärkeää nostaa ko.ryhmän tietoisuuteen kaikilla käytössä olevilla keinoilla. Se valaisisi myös evlut. kirkon kokonaiskuvaa sateenkaari-ihmisten, ja heidän ihmisoikeuksiaan puolustavien silmissä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toiminta ja työntekijät

Verkostoituminen synnyttää uutta ajattelua

Kun tapaat itsellesi vieraan yhteistyökumppanin ja hän kertoo sinulle uuden näkökulman tuttuun asiaan, kuinka reagoit? Tuntuuko uusi ajatus hämmentävältä tai ehkä jopa väärältä? Vai onko siinä jotain kiinnostavaa? Se, miten suhtaudut uuteen, erilaiseen ajatteluun, vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi yhteistyö uuden ihmisen kanssa muotoutuu.  Pysähdy hetkeksi miettimään, mikä uudessa näkökulmassa voisi olla kiinnostavaa ja kiehtovaa, varsinkin, jos huomaat näkökulman hieman ärsyttävän sinua.  Saatat huomata, että näkökulma auttaa sinua näkemään itsellesi tutun asian eri tavalla. Parhaimmillaan voi syntyä oivallusta, innostumista ja uuden oppimista. Tätä uuden näkemistä voi viedä vielä askeleen pidemmälle. Voit jakaa ajatuksen ja oivalluksen yhteistyökumppanillesi ja haastaa häntä hänen ajattelussaan. Näin vuorovaikutuksen kautta syntyy yhteisiä oivalluksia ja oppimista. Utelias ja kiinnostunut asenne toisen erilaista ajattelua kohtaan edellyttää luottamusta. Luottamusta taas syntyy s

Miten puhua lasten, nuorten ja perheiden kanssa koronaviruksesta?

Koronavirus ja sen ympärillä oleva uutisointi voi herättää lapsissa, nuorissa ja perheissä monenlaisia pelkoja. Pelolla voi olla monia eri sävyjä ja asteita. Pelkäävän lapsen ja nuoren ajatuksia voi sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Pelottavia asioita ajatellessa pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelokas lapsi voi itkeä, piiloutua tai olla aggressiivinen. Pelko voi purkautua monin eri tavoin. Tällöin lapsi ja nuori kaipaa turvallista aikuista ja läheisyyttä. Vaikka pelko olisi ohimenevää, lasta tai nuorta ei saa jättää pelkonsa kanssa yksin. Pelkäävä lapsi tai nuori kaipaa aikuisen kokemusta ja turvaa tunteiden ilmaisulleen. Jakaessaan vaikean tunteensa vanhempansa kanssa, lapsi ja nuori saa varmuuden siitä, ettei ole hätää, ei ole vaarallista pelätä ja kaikista asioista sekä tunteista voi läheisilleen puhua. On tärkeää, että lapsi ja nuori saa ikätasonsa mukaisia