Siirry pääsisältöön

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Kaksi pikkulasta leikkimässä pihalla.

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.  

Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen hallituskauden aikana yhteensovittamista on edistetty osana perhekeskustoimintaa. Seurakunnat ovat olleet tiiviisti mukana tässä yhteisessä työssä. Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuutta on katsottu alueellisesti ja päällekkäisyyksiä on poistettu. Monilla alueilla on luotu myös yhteisiä toimintapaikkoja. Useassa kunnassa perheiden kohtaamispaikat ovat tarjonneet seurakunnalle uuden toimintapaikan ja samalla seurakunnan toiminta on tullut tutuksi uusille perheille.  Myös eri lapsi- ja perhepalvelutoimijat ovat tulleet toisilleen tutuiksi.  

Toimiva rakenne ja yhteinen työ on kannatellut, kun toimintaympäristö muuttui rajusti koronan myötä. Yhtenä toimivan yhteistyön mallina voisi mainita vuosia rakennetun tehostetun nuorisotyön toimintamallin. Tehostettu nuorisotyö on kriisitilanteessa ja sen jälkeen aktivoituvaa, nuorisotyön keinoin tapahtuvaa sekä usein monitoimijaista nuoria tukevaa toimintaa.   Yhteisellä ja toimivalla rakenteella oli helppoa reagoida nuorten ajankohtaisiin ja paikallisiin haasteisiin, joita poikkeusaika toi mukanaan.   

Toisena esimerkkinä paikallisesta, toimivasta rakenteesta on Mikkelissä toteutettu Porukalla-hanke. Hankkeessa reagoitiin alueen lapsiperheiden haasteisiin ESR-rahoitteisesti. Perheiden ruoka-avustusten lisäksi esimerkiksi kehitettiin virikemateriaalia perheille. Virikemateriaalin sisältä toi lapsien arkeen monenlaista puuhaa. Virikemateriaalia tehtiin ja jaettiin aluksi seurakunnan lastenohjaajien toimesta päiväkerholaisten perheille. Toiminta laajeni nuorisotyönohjaajien organisoimana alakouluikäisiin, josta Porukalla-hankeverkoston työllä mallia oli helppo laajentaa myös muille kohderyhmille, kuten ikäihmisille. 

Poikkeuksellinen aika osoitti toimivien yhteistyöverkostojen merkityksen.  Vuosia rakennetut verkostot ja niiden rakentamiseen käytetty aika mahdollistivat nopean reagoinnin lasten, nuorten ja perheiden haasteisiin. Tämä on myös tarkoittanut seurakunnan sisäisen yhteistyön tiivistämistä ja työn näkemistä laajemmin kuin omasta työalasta käsin.

Sari-Annika Pettinen, johtava asiantuntija, Kirkkohallitus / Kasvatus ja perheasiat

Ville Kämäräinen, kasvatuksen työalajohtaja, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta

kuva: Tiina Haapiainen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toiminta ja työntekijät

Verkostoituminen synnyttää uutta ajattelua

Kun tapaat itsellesi vieraan yhteistyökumppanin ja hän kertoo sinulle uuden näkökulman tuttuun asiaan, kuinka reagoit? Tuntuuko uusi ajatus hämmentävältä tai ehkä jopa väärältä? Vai onko siinä jotain kiinnostavaa? Se, miten suhtaudut uuteen, erilaiseen ajatteluun, vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi yhteistyö uuden ihmisen kanssa muotoutuu.  Pysähdy hetkeksi miettimään, mikä uudessa näkökulmassa voisi olla kiinnostavaa ja kiehtovaa, varsinkin, jos huomaat näkökulman hieman ärsyttävän sinua.  Saatat huomata, että näkökulma auttaa sinua näkemään itsellesi tutun asian eri tavalla. Parhaimmillaan voi syntyä oivallusta, innostumista ja uuden oppimista. Tätä uuden näkemistä voi viedä vielä askeleen pidemmälle. Voit jakaa ajatuksen ja oivalluksen yhteistyökumppanillesi ja haastaa häntä hänen ajattelussaan. Näin vuorovaikutuksen kautta syntyy yhteisiä oivalluksia ja oppimista. Utelias ja kiinnostunut asenne toisen erilaista ajattelua kohtaan edellyttää luottamusta. Luottamusta taas syntyy s

Miten puhua lasten, nuorten ja perheiden kanssa koronaviruksesta?

Koronavirus ja sen ympärillä oleva uutisointi voi herättää lapsissa, nuorissa ja perheissä monenlaisia pelkoja. Pelolla voi olla monia eri sävyjä ja asteita. Pelkäävän lapsen ja nuoren ajatuksia voi sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Pelottavia asioita ajatellessa pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelokas lapsi voi itkeä, piiloutua tai olla aggressiivinen. Pelko voi purkautua monin eri tavoin. Tällöin lapsi ja nuori kaipaa turvallista aikuista ja läheisyyttä. Vaikka pelko olisi ohimenevää, lasta tai nuorta ei saa jättää pelkonsa kanssa yksin. Pelkäävä lapsi tai nuori kaipaa aikuisen kokemusta ja turvaa tunteiden ilmaisulleen. Jakaessaan vaikean tunteensa vanhempansa kanssa, lapsi ja nuori saa varmuuden siitä, ettei ole hätää, ei ole vaarallista pelätä ja kaikista asioista sekä tunteista voi läheisilleen puhua. On tärkeää, että lapsi ja nuori saa ikätasonsa mukaisia