Siirry pääsisältöön

Toivoa

Tyttö kävelee luonnossa ja katsoo lumisia puita

On tämä kummallinen, tämä kevät, jota nyt elämme erilaisten rajoitusten, kysymysten ja pelkojenkin keskellä. Karanteeniajat tuntuvat pitenevät, koulut pysyvät kiinni, Uudenmaan maakunnan rajoilla poliisit vahtivat liikennettä ja kyselevät matkan tarpeellisuutta. Toiset istuvat luurit korvilla ja paiskivat etätöitä, toiset pohtivat miten selviävät vuokran ja laskujen maksusta pakkoloman aikana, lapset ja nuoret yrittävät selviytyä koulutehtävistä koti- ja epäopetuksen turvin, vanhusten yksinäisyys syvenee entisestään. Seinät meinaavat kaatua päälle ja hermoja kiristää. Herra armahda meitä!

Kärsimyslistaa voisi jatkaa, vaikka kuinka pitkälle, mutta siitä huolimatta pitäisi jaksaa katsoa eteenpäin ja pitää toivoa yllä. Mitä voimme ja saamme toivoa?

Toivo on tunne, mikä suuntaa tulevaan. Se on odotusta tai uskoa, että jotakin myönteistä voi tapahtua ja asiat voisivat muuttua parempaan. Mitä se kenellekin tarkoittaa on luonnollisesti hyvin yksilöllistä. Toivoa siitä, että lumisade lakkaisi yön aikana, että orkidea alkaisi kukkia, että pysyisin terveenä, että voittaisin lotossa, että joku halaisi. Toivon tunne on aika häilyvä, epämääräinen, joskus vahva ja joskus melkein kadoksissa.

Mitä voi tehdä, jos tuntuu toivottomalta? Miten säilyttää toivo vaikeina aikoina?

Toivo on usein toisissa ihmisissä. Jokainen meistä voi ajoittain huonosti, käpertyy pimeään tilaan ja kaipaa toista ihmistä, joka näkee pidemmälle, mihin itse sillä hetkellä kykenee. Kun pimeä ottaa liikaa valtaa, on tosi tärkeää, että joku lähellä oleva uskaltaa astua toisen toivottomuusteen ja tuoda valoa. Tärkeintä eivät ole hienot sanat, vaan turvallinen läsnäolo. Omasta pahasta olosta kertominen ja avun hakeminen on se tärkeä hetki, jolloin ihminen kurottautuu toivoon, siihen, että asiat voisivat olla paremmin.

Entäs nyt kun olemme karanteenissa emmekä voi tavata meille tärkeitä ihmisiä. Verkkoyhteys tai puhelu ei ole sama kuin kädestä kiinni pitäminen, pään silittäminen, sylissä istuminen, suukko tai halaaminen.

Minä löydän toivon kipinöitä usein luonnosta, laiturilla tai rantakivillä istuskellessa katsellen järven selälle, tai istuessa nuotion äärellä tulen ritinää kuunnellessa. Rauhassa istuskellessa mieli rauhoittuu, asiat saa uusia mittasuhteita ja alkaa nähdä valoa pimeyksien reunoilla. Yritän myös löytää edes yhden asian mistä voin olla kiitollinen juuri nyt. Maanantai-iltana perhemiitin jälkeen menin ikävissäni istumaan rannalle. Minulle toivon kipinöitä antoi vapaana lainehtiva vesi rantakivien välissä. Se oli lupaus kesästä, lisääntyvästä lämmöstä ja valosta. Kesällä kaikki on toisin. Se oli minulle valoa pimeyksien reunoilla.

Jokaiseen päivään sisältyy jotakin hyvää ja kaunista. Pitää vain löytää se. Mistä sinä voi olla kiitollinen juuri nyt, tänään, tällä viikolla?

Ole läsnä tässä hetkessä ja löydä asia, joka antaa sinulle hyvää mieltä, iloa ja toivoa. Ota siitä kuva ja lähetä toivon kipinä eteenpäin. Hyvää matkaa kohti pääsiäistä, sitä siunauksen valoa, joka hohtaa meille tyhjältä ristiltä.

Sirpa Syrjä
asiantuntija, nuorisotyö
Kirkon kasvatus ja perheasiat

kuva: Unsplash / Tim Gouw

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla.

Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton.

Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle:

1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pinnan alle…

Miten puhua lasten, nuorten ja perheiden kanssa koronaviruksesta?

Koronavirus ja sen ympärillä oleva uutisointi voi herättää lapsissa, nuorissa ja perheissä monenlaisia pelkoja.

Pelolla voi olla monia eri sävyjä ja asteita. Pelkäävän lapsen ja nuoren ajatuksia voi sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Pelottavia asioita ajatellessa pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelokas lapsi voi itkeä, piiloutua tai olla aggressiivinen. Pelko voi purkautua monin eri tavoin. Tällöin lapsi ja nuori kaipaa turvallista aikuista ja läheisyyttä. Vaikka pelko olisi ohimenevää, lasta tai nuorta ei saa jättää pelkonsa kanssa yksin.

Pelkäävä lapsi tai nuori kaipaa aikuisen kokemusta ja turvaa tunteiden ilmaisulleen. Jakaessaan vaikean tunteensa vanhempansa kanssa, lapsi ja nuori saa varmuuden siitä, ettei ole hätää, ei ole vaarallista pelätä ja kaikista asioista sekä tunteista voi läheisilleen puhua.

On tärkeää, että lapsi ja nuori saa ikätasonsa mukaisia vastau…

Nämä asiat ovat auttaneet meidän perhettämme, kun olemme olleet karanteenissa

Lapsemme sairauden takia olimme vuosia tilanteessa, jossa jokainen tavallinen flunssa vei lapsemme sairaalahoitoon. Käytännössä se tarkoitti sitä, että olimme ajoittain eristyksissä, jotta pystyimme varjelemaan lastamme. Poikkeustilanteesta tuli perheemme normaali arki ja opimme myös asioita, jotka auttoivat meitä jaksamaan ja elämään hyvää elämää.

1. Pidä huolta itsestäsi

Tee asioita, jotka lisäävät hyvää oloasi. Lue hetki kirjaa, mene metsälenkille, katso ohjelmaa tai tee kotijoogaa. Kaikki sinun hyvinvointiasi lisäävät asiat auttavat myös perhettänne.

2. Salli perheenjäsenillesi erilaiset tavat sopeutua tilanteeseen

Kun arki muuttuu yhtäkkiä toisenlaiseksi ja tulevaisuus on epävarma ja huolettaa, jokaisella meistä on erilaisia keinoja sopeutua tilanteeseen. Yksi kaipaa läheisyyttä, toinen puhetta ja kolmas haluaa toimia. Salli jokaiselle perheenjäsenelle erilaiset tavat käsitellä asiaa.

3. Kaikki tunteet ovat sallittuja

Uudenlainen tilanne herättää meissä kaikissa tunteita. Kaikenlai…