Siirry pääsisältöön

Mille minussa on tilaa?

Luminen ja utuinen pelto

Artisti ja musiikkituottaja Elastinen nimeää Varpunen jouluaamuna -laulun joulusuosikikseen, laulun jonka Zachris Topelius kirjoitti kuolleen poikansa muistoksi.
"En usko Jumalaan, silti konsertoin kirkoissa mieluusti, ne ovat erityisiä paikkoja", kertoo Lauri Tähkä Vain Elämää -ohjelmassa. Taiteilijoiden sielunmaisemaan tuntuisi mahtuvan pyhää, taivaankaltaista. Heissä on tilaa, myös omaan katsomukseen kuulumattomalle ainekselle.

Elävä perintö näkyväksi

Kulttuuriperintönäkökulmasta kansakuntaa yhdistävät perinteet ja arvoketjut ovat tätä sukupolvea pidempiä. Ne ovat sitä arvokasta resurssia, jota on syytä vaalia ja suojella. Turun Vanhalta Suurtorilta julistettava joulurauha, kunniavartioidut sankarihaudat ja hyväntekeväisyys ovat pääomaa, jonka "avohakkuut" vähentäisivät suomalaisen joulukulttuurin monilajisuutta ja diversiteettiä.

Suomen peruslain mukaan jokaiselle kuuluu vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä. Unescon sopimuksen mukaan aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa ilmiöitä, jotka elävinä ja muuntuvina säilyvät sukupolvelta toiselle, ne voivat olla sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Osaltaan ne vaikuttavat myös lapsen mielen maailmaan.

Monelle meistä pyhä merkitsee eri asioita

Joillekin pyhä kiinnittyy saunaan, luontoon, näkymättömään yhteyteen. Toisille se voi olla toivo, usko, rakkaus tai jotain tuntematonta. Kirkkohallitus rakentaa Educa2020-tapahtuman ajan yhteisötaiteilija Greta Muurin kanssa pyhä tila -installaatiota messuosastollaan. Jokainen kävijä saa nimetä itselleen asian, jonka liittää omaan pyhän tilan kokemukseensa.

Mutta sitä ennen on joulu. Ja lukukauden päätösjuhla.

Lasten vanhemmat jo leipovat joulukakkuja arpajaisvoitoiksi, koulukuorot harjoittelevat laulutapahtumaa ikäihmisten kanssa. Viereisessä salissa tanssitaan piiritansseja ja iloitaan yhteisleikeistä. Ihan kohta Lucia-neito selvittää sähkökynttiläkruunun solmuun menneitä johtoja.

Koulun joulujuhlaan sisältyy usein uskonnollisia juhlaperinteitä, jotka ovat osa suomalaista kulttuuria. On lisäksi yleistä, että adventti- ja jouluaikana koulu tekee monimuotoista yhteistyötä seurakunnan kanssa, myös ortodoksisen ja katolisen kirkon. Mitä autenttisempia ja todentuntuisimpia oppimisympäristöt ovat, sitä paremmat mahdollisuudet ne tarjoavat identiteetin muodostumiselle, sanoo historian aineenopettaja Outi Kokkonen Maailmaperintö ja kulttuurikasvatus -teoksessa (2019).

Lainsäädännöllä, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksella sekä Opetushallituksen ohjeistuksella tuetaan positiivisen ja negatiivisen uskonnonvapauden toteutumista, kuten joulukirkkoja ja niiden vaihtoehtoisia tilaisuuksia. Korimallin avulla yhteistyökumppanit avaavat koulun ja kirkon yhteistyömahdollisuuksia monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Lasten ajatukset ja ääni

Esiopetukseen osallistuva lapsi on kirjannut päiväkodin seinälle kiinnitettyyn käsitekarttaansa kuusi jouluasiaa. Hänen mielestään ne ovat:

  • Joululaulut 
  • Piparit 
  • Joulupuuro
  • Seimi
  • Kuusi 
  • Jeesus syntyy

Lapsen piirtämä miellekartta joulusta

Mitkä kuusi asiaa sinä nimeäisit omaan joulun käsitekarttaasi? Näytä se ystävällesi.                           

Kun hämärtyvään päivään syttyy ensimmäinen kynttilä,

Ilkka Tahvanainen
Varhaiskasvatuksen asiantuntija, kirkkohallitus

Lähde:
Maailmanperintö ja kulttuurikasvatus. Metsärinne M., Heino T. Korhonen R. ja Esko M. (toim.) Rauman normaalikoulu ja Turun yliopisto. 2019.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...
Lähetä kommentti
Lue lisää