"En usko Jumalaan, silti konsertoin kirkoissa mieluusti, ne ovat erityisiä paikkoja", kertoo Lauri Tähkä Vain Elämää -ohjelmassa. Taiteilijoiden sielunmaisemaan tuntuisi mahtuvan pyhää, taivaankaltaista. Heissä on tilaa, myös omaan katsomukseen kuulumattomalle ainekselle.
Elävä perintö näkyväksi
Kulttuuriperintönäkökulmasta kansakuntaa yhdistävät perinteet ja arvoketjut ovat tätä sukupolvea pidempiä. Ne ovat sitä arvokasta resurssia, jota on syytä vaalia ja suojella. Turun Vanhalta Suurtorilta julistettava joulurauha, kunniavartioidut sankarihaudat ja hyväntekeväisyys ovat pääomaa, jonka "avohakkuut" vähentäisivät suomalaisen joulukulttuurin monilajisuutta ja diversiteettiä.
Suomen peruslain mukaan jokaiselle kuuluu vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä. Unescon sopimuksen mukaan aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa ilmiöitä, jotka elävinä ja muuntuvina säilyvät sukupolvelta toiselle, ne voivat olla sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Osaltaan ne vaikuttavat myös lapsen mielen maailmaan.
Monelle meistä pyhä merkitsee eri asioita
Joillekin pyhä kiinnittyy saunaan, luontoon, näkymättömään yhteyteen. Toisille se voi olla toivo, usko, rakkaus tai jotain tuntematonta. Kirkkohallitus rakentaa Educa2020-tapahtuman ajan yhteisötaiteilija Greta Muurin kanssa pyhä tila -installaatiota messuosastollaan. Jokainen kävijä saa nimetä itselleen asian, jonka liittää omaan pyhän tilan kokemukseensa.
Mutta sitä ennen on joulu. Ja lukukauden päätösjuhla.
Lasten vanhemmat jo leipovat joulukakkuja arpajaisvoitoiksi, koulukuorot harjoittelevat laulutapahtumaa ikäihmisten kanssa. Viereisessä salissa tanssitaan piiritansseja ja iloitaan yhteisleikeistä. Ihan kohta Lucia-neito selvittää sähkökynttiläkruunun solmuun menneitä johtoja.
Koulun joulujuhlaan sisältyy usein uskonnollisia juhlaperinteitä, jotka ovat osa suomalaista kulttuuria. On lisäksi yleistä, että adventti- ja jouluaikana koulu tekee monimuotoista yhteistyötä seurakunnan kanssa, myös ortodoksisen ja katolisen kirkon. Mitä autenttisempia ja todentuntuisimpia oppimisympäristöt ovat, sitä paremmat mahdollisuudet ne tarjoavat identiteetin muodostumiselle, sanoo historian aineenopettaja Outi Kokkonen Maailmaperintö ja kulttuurikasvatus -teoksessa (2019).
Lainsäädännöllä, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksella sekä Opetushallituksen ohjeistuksella tuetaan positiivisen ja negatiivisen uskonnonvapauden toteutumista, kuten joulukirkkoja ja niiden vaihtoehtoisia tilaisuuksia. Korimallin avulla yhteistyökumppanit avaavat koulun ja kirkon yhteistyömahdollisuuksia monikulttuurisessa yhteiskunnassa.
Lasten ajatukset ja ääni
Esiopetukseen osallistuva lapsi on kirjannut päiväkodin seinälle kiinnitettyyn käsitekarttaansa kuusi jouluasiaa. Hänen mielestään ne ovat:
- Joululaulut
- Piparit
- Joulupuuro
- Seimi
- Kuusi
- Jeesus syntyy
Mitkä kuusi asiaa sinä nimeäisit omaan joulun käsitekarttaasi? Näytä se ystävällesi.
Kun hämärtyvään päivään syttyy ensimmäinen kynttilä,
Ilkka Tahvanainen
Varhaiskasvatuksen asiantuntija, kirkkohallitus
Lähde:
Maailmanperintö ja kulttuurikasvatus. Metsärinne M., Heino T. Korhonen R. ja Esko M. (toim.) Rauman normaalikoulu ja Turun yliopisto. 2019.
Kommentit
Lähetä kommentti