Siirry pääsisältöön

Digitaalisuutta hyödynnetään seurakuntien nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa, mutta työyhteisön yhteisiä tavoitteita kaivataan


Älypuhelimet napsuvat, tabletit paukkuvat ja läppärit hurisevat seurakunnissa ympäri Suomen siionin. Tämä selviää hiljattain valmistuneesta laajasta tutkimusraportista, jonka tekivät ja teettivät Kirkon kasvatus ja perheasiat, Nuori Kirkko ry ja Verke eli digitaalisen nuorisotyön valtakunnallinen osaamiskeskus.

Yksi, varsin merkittävä, asia, jota suurin osa digityötä tekevistä tai siitä kiinnostuneista (joita on suurin osa) työntekijöistä kuitenkin kipeästi kaipaavat, on yhteisten strategioiden ja tavoitteiden luominen digitaaliselle työlle, ja työajan selkeä määrittäminen digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiselle arkisessa työssä.

Työvälineet taas olivat tämän vuoden tutkimustulosten mukaan paljon paremmalla mallilla kuin kolme vuotta sitten, jolloin asiaa tutkittiin edellisen kerran. Vuonna 2016 tosin tehtiin vain nuorisotyötä koskeva tutkimus - nyt varhaiskasvatus oli ensimmäistä kertaa mukana digitaalista työtä koskevassa tutkimuksessa.

Varhaiskasvattajilla olikin nuorisotyöntekijöitä enemmän tarvetta sekä välineille että osaamiselle, vaikka asenteet digitalisaatiota ja sen luomia mahdollisuuksia kohtaan olivat molemmissa ammattiryhmissä positiiviset.

Kyselyn vastausprosentti oli seurakuntien nuorisotyön puolella 26,2 % ja varhaiskasvatuksessa 14 %. Otosten voidaan sanoa olevan silti edustavia, sillä vastaukset jakaantuivat tasaisesti jokaiseen hiippakuntaan, ja niitä tuli sekä työntekijöiden että esihenkilöiden puolelta.

Raportit, tulokset ja infograafit pääset avaamaan alta:
Lisätiedot:
Juho Niemelä, Kirkon kasvatus ja perheasiat, juho.niemela@evl.fi
Johanna Pietiläinen, Nuori kirkko ry, johanna.pietilainen@nuorikirkko.fi
Heikki Lauha, Verke, heikki@verke.org

--

teksti & kuvitus: Juho Niemelä, verkkotyöntekijä
alkup.kuva: Unsplash.com

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...