Siirry pääsisältöön

Verkostoituminen synnyttää uutta ajattelua

Kun tapaat itsellesi vieraan yhteistyökumppanin ja hän kertoo sinulle uuden näkökulman tuttuun asiaan, kuinka reagoit? Tuntuuko uusi ajatus hämmentävältä tai ehkä jopa väärältä? Vai onko siinä jotain kiinnostavaa? Se, miten suhtaudut uuteen, erilaiseen ajatteluun, vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi yhteistyö uuden ihmisen kanssa muotoutuu. 

Pysähdy hetkeksi miettimään, mikä uudessa näkökulmassa voisi olla kiinnostavaa ja kiehtovaa, varsinkin, jos huomaat näkökulman hieman ärsyttävän sinua.  Saatat huomata, että näkökulma auttaa sinua näkemään itsellesi tutun asian eri tavalla. Parhaimmillaan voi syntyä oivallusta, innostumista ja uuden oppimista. Tätä uuden näkemistä voi viedä vielä askeleen pidemmälle. Voit jakaa ajatuksen ja oivalluksen yhteistyökumppanillesi ja haastaa häntä hänen ajattelussaan. Näin vuorovaikutuksen kautta syntyy yhteisiä oivalluksia ja oppimista.

Utelias ja kiinnostunut asenne toisen erilaista ajattelua kohtaan edellyttää luottamusta. Luottamusta taas syntyy siitä, että arvostaa omaa ja toisen ajattelua. Toisen erilaisuuden kunnioittaminen sekä henkilökemiat vaikuttavat myös yhteistyöhön ja keskusteluyhteyden pitää olla auki molempiin suuntiin. Luottamus helpottuu tuttuuden myötä. Siitä syystä eri toimijoiden kanssa toimiessa on tärkeä tutustua toiseen, eikä keskittyä pelkästään asiaan. 

Luottamus on luovuuden ja uuden ajattelun kannalta olennaista. Luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa voi epäröidä, tuumailla ja pohtia. Siinä voi myös mokata ilman, että tarvitsee pelätä kasvojensa menettämisestä. Tällainen luottamus ei tietenkään synny hetkessä, mutta sen syntymistä voi omalla toiminnallaan ja asenteellaan edistää. Luottamus lisää luottamusta.

Verkostoissa toimiminen on taitolaji, jota voi opetella. Tutustumisen myötä voidaan alkaa kuulostella yhteistä tavoitetta. Jos yhteinen tavoite löytyy, ollaan jo askel pidemmällä. Yhteisen tavoitteen kautta päästään kohti yhteistyötä. Toisen osaamisen myötä oma osaaminen täydentyy. Alkaa syntyä yhteistä työtä. 

Yhdessä oppiminen on huikeaa. Tietojen ja asiantuntijuuden vaihtaminen voi muuttua yhteiseksi pääomaksi, jossa ei ole enää sinun ja minun työtä, vaan meidän työtämme. 

Sari-Annika Pettinen, @sari_annika, johtava asiantuntija, Kirkkohallitus

Aleksi Kopponen, @Kopponen, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö

(kuva: luvmybry Pixabaystä)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toiminta ja työntekijät

Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita.  Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli LAPEe