Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita. 

Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli LAPEen jo edellisellä hallituskaudella. Paljon hyviä kokemuksia ja ketteriä kokeiluita on syntynyt. Seurakunnan lapsi- ja perhepalveluita on tarjottu yhä useammin siellä, missä perheet jo valmiiksi ovat eli erilaisissa yhteistoimintatiloissa kuten kauppakeskuksissa, kirjastoissa tai perheiden taloissa. Samalla on tutustuttu alueen muihin lapsi- ja perhepalveluihin ja -toimijoihin. Monilla alueilla on aiemmin ollut päällekkäistä ja samanaikaista toimintaa lapsille ja perheille. Tällaista päällekkäistä toimintaa on purettu ja samalla yhteistyön myötä perheitä on ohjattu eri toimintojen äärelle. Tieto muista toimijoista on lisännyt luontevasti yhdessä tekemistä.

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivat 17.12.2019. Suuntaviivojen mukaan toiminnan suunnittelu lähtee alueen asukkaiden tarpeista. Käsitys perheestä on laaja ja sen mukaan ihminen itse määrittelee, ketä hänen perheeseensä kuuluu. Tämä koskettaa myös yksineläjää, ja myös hänellä on perhe. Se voi olla lapsuusperhe tai vaikka ystävien joukko. Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen mukaan kaikki seurakunnan työntekijät tapaavat perheitä ja heidän valmiuksiaan kohdata erilaisia ihmisiä tulee vahvistaa. Kokonaisuudessaan perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivat ovat LAPE-ajattelun mukaisia.

Monissa kunnissa ja maakunnissa toimii perhekeskuksia. Perhekeskuksilla tarkoitetaan yhteensovitettua lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avuntarpeisiin vastaavaa palveluverkostoa, joka toimii kokonaisuutena. Perhekeskusverkoston tarkoituksena on, että jokainen lapsi, nuori ja perhe saa tarvitsemansa avun ja tuen viiveettä. Tavoitteena on, että avun ja tuen saanti varhentuu, tarpeisiin vastaaminen paranee, voimavarat vahvistuvat, autetuksi tuleminen mahdollistuu sekä osallisuuden tunne ja kohdatuksi tulemisen kokemukset vahvistuvat. Perhekeskustoimijoiden verkosto on monialainen ja siinä on seurakunnan lisäksi mukana mm. kunta- ja sotetoimijoita sekä järjestöjä. Perhekeskus toimii rakenteena lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamiselle sekä yhteisistä toimintatavoista ja käytännöistä sopimiselle. Tämän lisäksi alueella voi olla useita perheiden kohtaamispaikkoja.

Kun useita eri toimijoita toimii yhdessä, yhteisistä toimintatavoista, tavoitteista ja pelisäännöistä on hyvä sopia. Yhteistyösopimus toimii hyvänä sopimisen välineenä. Sopimuksia on jo käytössä esimerkiksi Etelä-Savon maakunnassa. Lisätietoa tästä saat Sari-Annika Pettiseltä, sari-annika.pettinen@evl.fi.

Sopimukset hyödyt: 

1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat yhä useamman saatavilla
2. Eri toimijat sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen 
3. Eri toimijoiden johto sitoutuu ja tietää, missä ollaan mukana 
4. Tasavertaisuus eri toimijoiden välillä 
5. Toimintojen yhteensovittaminen 
6. Toimintakulttuurin muutoksen tuleminen näkyväksi 
7. Henkilösidonnaisuudesta organisaatioiden väliseen rakenteelliseen sitoutumiseen 

Sari-Annika Pettinen
perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija
Kirkkohallitus 

Ville Kämäräinen
kasvatuksen työalajohtaja
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta