Siirry pääsisältöön

Miten puhua lasten, nuorten ja perheiden kanssa koronaviruksesta?

Pieni lapsen käsi aikuisen kämmenellä lähikuvassa

Koronavirus ja sen ympärillä oleva uutisointi voi herättää lapsissa, nuorissa ja perheissä monenlaisia pelkoja.

Pelolla voi olla monia eri sävyjä ja asteita. Pelkäävän lapsen ja nuoren ajatuksia voi sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Pelottavia asioita ajatellessa pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelokas lapsi voi itkeä, piiloutua tai olla aggressiivinen. Pelko voi purkautua monin eri tavoin. Tällöin lapsi ja nuori kaipaa turvallista aikuista ja läheisyyttä. Vaikka pelko olisi ohimenevää, lasta tai nuorta ei saa jättää pelkonsa kanssa yksin.

Pelkäävä lapsi tai nuori kaipaa aikuisen kokemusta ja turvaa tunteiden ilmaisulleen. Jakaessaan vaikean tunteensa vanhempansa kanssa, lapsi ja nuori saa varmuuden siitä, ettei ole hätää, ei ole vaarallista pelätä ja kaikista asioista sekä tunteista voi läheisilleen puhua.

On tärkeää, että lapsi ja nuori saa ikätasonsa mukaisia vastauksia mahdollisiin kysymyksiinsä. Vastaukset on hyvä perustaa luotettuihin, terveysviranomaisten antamiin tietoihin. Lasta ja nuorta on hyvä varjella väärältä tai provosoivalta tiedolta. Aikuisen tehtävänä on korjata oudot käsitykset ja väärinymmärrykset Lapsi kuulee helposti ympäristöstään asioita ja vaikeita termejä, joita hän ei ymmärrä. Tällaisia vaikeita termejä ovat mm. karanteeni, korona, uhka, pandemia tms. Yhdessä on hyvä pohtia myös sitä, katsotaanko tai kuunnellaanko uutisia.

Koronavirukseen varautuminen on vaikeaa, koska sitä ei tunneta ennestään. Juuri outous ja tuntemattoman ennakoimattomuus saattavat ruokkia pelkoa myös aikuisen omassa mielessä. Olisikin tärkeää, että myös aikuiset voisivat pohtia ja jakaa omaa hämmennystään rauhassa toisten aikuisten kanssa. On hyvä pysähtyä kuuntelemaan, mikä minua itseäni tämän kaiken keskellä eniten huolettaa. Tämän jälkeen on helpompi ottaa vastaan lapsen ja nuoren hätää ja rauhoittaa häntä.

Pelko sairastumisesta ja kuolemasta voi kuormittaa lapsen tai nuoren elämää. Vanhempi ja muut turvallinen aikuinen voi hälventää pelkoja.  Arjen tutut rutiinit ja levollinen yhdessä oleminen tuovat rauhaa ja vahvistavat perusturvallisuutta.

Kuolemaa ja sairauksia ei silti tarvitse piilottaa lapsilta ja nuorilta. Usein lapsi ja nuori saa kokemuksen turvasta, kun hänen ajatuksiaan ja kysymyksiään kuullaan.

Lapsen ja nuoren kanssa voi myös rukoilla. Rukouksessa saa jättää pelon ja huolen tunteet Taivaan Isälle, suurempiin käsiin.

"Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen. Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton." (Virsi 499)

Kirkon kasvatus ja perheasiat -yksikön asiantuntijat

Kuva: Pixabay

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla.

Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton.

Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle:

1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pinnan alle…

Nämä asiat ovat auttaneet meidän perhettämme, kun olemme olleet karanteenissa

Lapsemme sairauden takia olimme vuosia tilanteessa, jossa jokainen tavallinen flunssa vei lapsemme sairaalahoitoon. Käytännössä se tarkoitti sitä, että olimme ajoittain eristyksissä, jotta pystyimme varjelemaan lastamme. Poikkeustilanteesta tuli perheemme normaali arki ja opimme myös asioita, jotka auttoivat meitä jaksamaan ja elämään hyvää elämää.

1. Pidä huolta itsestäsi

Tee asioita, jotka lisäävät hyvää oloasi. Lue hetki kirjaa, mene metsälenkille, katso ohjelmaa tai tee kotijoogaa. Kaikki sinun hyvinvointiasi lisäävät asiat auttavat myös perhettänne.

2. Salli perheenjäsenillesi erilaiset tavat sopeutua tilanteeseen

Kun arki muuttuu yhtäkkiä toisenlaiseksi ja tulevaisuus on epävarma ja huolettaa, jokaisella meistä on erilaisia keinoja sopeutua tilanteeseen. Yksi kaipaa läheisyyttä, toinen puhetta ja kolmas haluaa toimia. Salli jokaiselle perheenjäsenelle erilaiset tavat käsitellä asiaa.

3. Kaikki tunteet ovat sallittuja

Uudenlainen tilanne herättää meissä kaikissa tunteita. Kaikenlai…