Siirry pääsisältöön

Yhteisymmärrysviikko innostaa vuoropuheluun

YK:n yleiskokous hyväksyi lokakuussa 2010 päätöslauselman, joka julisti helmikuun ensimmäisen viikon vuosittain maailmanlaajuisen uskontojen ja katsomusten välisen yhteisymmärryksen viikoksi, World Interfaith Harmony Week, kaikkien uskontojen ja vakaumusten kesken. Vuoden 2020 teema #puhudialogia nostaa esiin dialogitaitojen merkityksen yhteiskunnallisen polarisaation ehkäisyssä. Dialogi on kunnioittavaa vuoropuhelua ja dialogitaitojamme kehittämällä vähennämme vihapuhetta ja yhteiskunnallista polarisaatiota. Katsomusten välisen dialogin tavoitteena on, että katsomuksia ei käytettäisi vihapuheen ja ennakkoluulojen levittämisen välikappaleina.

Yhteisymmärrysviikon avajaistapahtumaa

vietetään tänä vuonna Vantaan Lumosalissa. Tervetuloa juhlimaan. Kutsu ja tarkemmat tiedot tästä linkistä. Samalta sivustolta löydät myös viikon julisteen, jonka voit printata työyhteisösi iloksi.

Yhteisymmärrysviikon piirretty juliste, jossa paljon ihmisiä keskustelevat iloisesti


Kodin eri katsomukset

Osana yhteisymmärrysviikon 2020 teemaa #puhudialogia, tuotimme yhdessä Helsingin yliopiston ja Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen kanssa Kodin eri katsomukset -esitteen tueksi perheille, joissa vanhemmat edustavat eri katsomuksia. Esitteessä kerrotaan millaisia seikkoja perheissä kannattaa nostaa esiin esimerkiksi ennen yhteisen lapsen syntymää, jotta erilaisten katsomusten ja uskontojen yhteiselo todella tuntuisi rikkaudelta.

Piirretty kuva kodin eri katsomuksista, kaksi saman perheen jäsentä rinnakkain

 Kuvituskuva ”Kodin eri katsomukset -esitteestä”: Karoliina Juhola 

Kun kaksi erilaista katsomustaustaista aikuista perustaa perheen, tiukat uskontoa ympäröivät raja-aidat on aukaistava ja perheen on rakennettava ympärilleen omat arvonsa, perinteensä ja norminsa. Perheen yhteiseen – vaikkakin moninaiseen – tapa- ja traditiokulttuuriin kasvaminen lisää lapsen turvallisuuden tunnetta ja koko perheen hyvinvointia, kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkija Saija Benjamin. Samalla hän kehottaa jokaista päivittämään asenteensa

Toisen katsomuksen suhteen on hyvä säilyttää utelias ja kyselevä mieli sen sijaan, että lukitsisi ajatuksensa omien uskomusten varaan. Omakaan katsomus ei ole koskaan valmis vaan kehittyy jokaisella oman henkilökohtaisen kasvun myötä.

Kodin eri katsomus -esitettä toivotaan jaettavan perhekerhoissa ja aluetapahtumissa erityisesti Yhteisymmärrysviikon aikaan, 1. – 9.2.2020.  Esitettä voi tulostaa tästä linkistä

Kodin eri katsomukset

Kokemusten ja toiminnan vuoropuhelua

Yhteisymmärrysviikon aikana seurakunta voi olla järjestämässä tapahtumia, joissa eri kokemus- ja katsomustaustaiset ihmiset muodostavat yhteistä ymmärrystä. Kulttuuri-identiteetti muuttuu ja muokkautuu läpi elämän, sanoo juuri väitellyt Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen toiminnanjohtaja Marja Laine. Ehkä yhteisten dialogitapahtumien myötä opitaan arvostamaan moninaisuutta sekä itsessä että ympäristössä ja toimimaan sen keskellä rakentavasti ja kunnioittavasti omien arvojen mukaisesti.

Tervetuloa juhlistamaan uskontojen ja katsomusten vuoropuhelua, myös taiteen keinoin.  Millaista olisikaan vuoropuhelu islamilaisen, hindulaisen ja virsiperinteen välillä? Vinkkejä viikon viettoon löydät yhteisymmärrysviikon verkkosivuilta sekä Facebook-sivuilta

Ilkka Tahvanainen, Varhaiskasvatuksen asiantuntija, Kirkkohallitus
Marja Laine, Toiminnanjohtaja, Kulttuurifoorumi Fokus ry

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...

Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita.  Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli L...