Siirry pääsisältöön

Yhteisymmärrysviikko innostaa vuoropuheluun

YK:n yleiskokous hyväksyi lokakuussa 2010 päätöslauselman, joka julisti helmikuun ensimmäisen viikon vuosittain maailmanlaajuisen uskontojen ja katsomusten välisen yhteisymmärryksen viikoksi, World Interfaith Harmony Week, kaikkien uskontojen ja vakaumusten kesken. Vuoden 2020 teema #puhudialogia nostaa esiin dialogitaitojen merkityksen yhteiskunnallisen polarisaation ehkäisyssä. Dialogi on kunnioittavaa vuoropuhelua ja dialogitaitojamme kehittämällä vähennämme vihapuhetta ja yhteiskunnallista polarisaatiota. Katsomusten välisen dialogin tavoitteena on, että katsomuksia ei käytettäisi vihapuheen ja ennakkoluulojen levittämisen välikappaleina.

Yhteisymmärrysviikon avajaistapahtumaa

vietetään tänä vuonna Vantaan Lumosalissa. Tervetuloa juhlimaan. Kutsu ja tarkemmat tiedot tästä linkistä. Samalta sivustolta löydät myös viikon julisteen, jonka voit printata työyhteisösi iloksi.

Yhteisymmärrysviikon piirretty juliste, jossa paljon ihmisiä keskustelevat iloisesti


Kodin eri katsomukset

Osana yhteisymmärrysviikon 2020 teemaa #puhudialogia, tuotimme yhdessä Helsingin yliopiston ja Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen kanssa Kodin eri katsomukset -esitteen tueksi perheille, joissa vanhemmat edustavat eri katsomuksia. Esitteessä kerrotaan millaisia seikkoja perheissä kannattaa nostaa esiin esimerkiksi ennen yhteisen lapsen syntymää, jotta erilaisten katsomusten ja uskontojen yhteiselo todella tuntuisi rikkaudelta.

Piirretty kuva kodin eri katsomuksista, kaksi saman perheen jäsentä rinnakkain

 Kuvituskuva ”Kodin eri katsomukset -esitteestä”: Karoliina Juhola 

Kun kaksi erilaista katsomustaustaista aikuista perustaa perheen, tiukat uskontoa ympäröivät raja-aidat on aukaistava ja perheen on rakennettava ympärilleen omat arvonsa, perinteensä ja norminsa. Perheen yhteiseen – vaikkakin moninaiseen – tapa- ja traditiokulttuuriin kasvaminen lisää lapsen turvallisuuden tunnetta ja koko perheen hyvinvointia, kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkija Saija Benjamin. Samalla hän kehottaa jokaista päivittämään asenteensa

Toisen katsomuksen suhteen on hyvä säilyttää utelias ja kyselevä mieli sen sijaan, että lukitsisi ajatuksensa omien uskomusten varaan. Omakaan katsomus ei ole koskaan valmis vaan kehittyy jokaisella oman henkilökohtaisen kasvun myötä.

Kodin eri katsomus -esitettä toivotaan jaettavan perhekerhoissa ja aluetapahtumissa erityisesti Yhteisymmärrysviikon aikaan, 1. – 9.2.2020.  Esitettä voi tulostaa tästä linkistä

Kodin eri katsomukset

Kokemusten ja toiminnan vuoropuhelua

Yhteisymmärrysviikon aikana seurakunta voi olla järjestämässä tapahtumia, joissa eri kokemus- ja katsomustaustaiset ihmiset muodostavat yhteistä ymmärrystä. Kulttuuri-identiteetti muuttuu ja muokkautuu läpi elämän, sanoo juuri väitellyt Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen toiminnanjohtaja Marja Laine. Ehkä yhteisten dialogitapahtumien myötä opitaan arvostamaan moninaisuutta sekä itsessä että ympäristössä ja toimimaan sen keskellä rakentavasti ja kunnioittavasti omien arvojen mukaisesti.

Tervetuloa juhlistamaan uskontojen ja katsomusten vuoropuhelua, myös taiteen keinoin.  Millaista olisikaan vuoropuhelu islamilaisen, hindulaisen ja virsiperinteen välillä? Vinkkejä viikon viettoon löydät yhteisymmärrysviikon verkkosivuilta sekä Facebook-sivuilta

Ilkka Tahvanainen, Varhaiskasvatuksen asiantuntija, Kirkkohallitus
Marja Laine, Toiminnanjohtaja, Kulttuurifoorumi Fokus ry

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...