Siirry pääsisältöön

Miksi seurakuntien kannattaa panostaa pelistriimaukseen?


Digitaalisten pelien livestriimaus on yksi tämän ajan nuorisotyön menetelmistä. Miksi? Miten? Ja miksi kirkko on jo omalla toiminnallaan siinä mukana? Näihin kysymyksiin on luvassa vastauksia seuraavien sanojen myötä.

Yhä useampi lapsi, nuori ja aikuinen viettää aikaansa sosiaalisten digipelien maailmassa - tietokoneella, pelikonsolilla tai älypuhelimella - halusimme tai emme. Pelien suoratoistopalvelu Twitchin pelistriimejä katseltiin huhtikuun 2019 aikana yhteensä 888 miljoonaa tuntia. Parhaimmillaan pelit ovat kehittäviä, opettavia ja nykyään luonteeltaan hyvin sosiaalisia. Kavereihin ja kanssapelaajiin ollaan jatkuvassa liveyhteydessä luurien kautta.

Pelien livestriimaus on monille nuorille aikuisille jo jopa ammatti. Pelistriimaus tarkoittaa sitä, että pelaaja lähettää suoraa lähetystä pelaamastaan pelistä erilaisille julkaisualustoille, useimmiten juuri Twitchiin tai YouTubeen, ja selostaa peliään samaan aikaan ikään kuin urheiluselostaja selostaa urheilulähetystä. Kaverit ja muut pelaajat seuraavat tätä striimiä suorana ja kommentoivat ja keskustelevat striimin yhteydessä olevaan keskusteluikkunaan.

Kirkko aloitti oman valtakunnallisen Ristiohjain-nimisen pelistriimauskanavansa pari vuotta sitten, tarkoituksenaan kerätä valtakunnalliseen rinkiin osaavia nuorisotyönohjaajia ja muita kirkon työntekijöitä ja vapaaehtoisia tekemään pelistriimejä etenkin niille nuorille, joita on vaikea tavoittaa missään muualla kuin digitaalisten pelien maailmassa.

Toiminnan ideana on tarjota pelistriimauksen avulla nuorelle matala kynnys saada työntekijältä tukea ja jutella kaikesta muustakin elämään ja haasteisiin liittyvistä asioista, ei siis pelkästään peleistä. Pelistriimauksen avulla on mahdollista tavoittaa ja tukea moninkertaista määrää nuoria verrattuna esimerkiksi perinteiseen, sinänsä aina yhtä arvokkaaseen kokoavaan toimintaan.

Digitaalisen kohtaamisen tarkoituksena ei ole korvata kasvokkaista toimintaa, vaan toimia sen rinnalla, antaen matalan kynnyksen väylän saada tukea myös syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Ristiohjaimen tavoittavuusluvut eivät vielä päätä huimaa, joten lisää tekijöitä - ja työaikaresursseja uusiin nuorisotyön työmuotoihin - kaivataan joka puolelta maata. Potentiaalin saavuttamisen eteen on tehtävä töitä, ja osaamista monissa seurakunnissa riittää. Toivomme tätä osaamista yhteiseen pottiin, esimerkiksi Ristiohjaimen kautta.

Ristiohjaimen toimintaa koordinoi Kirkon kasvatus ja perheasiat, ja tällä hetkellä Ristiohjaimella on kaksi osa-aikaista käytännön koordinaattoria seurakunnista (Toni Majola Espoon Leppävaaran seurakunnasta ja Lauri Lehtonen Riihimäeltä).

Onko sinun seurakunnassasi - tai oletko itse - pelistriimauksen harrastaja? Tai kiinnostaako asia sinua? Käy katsomassa sähköinen opas www.striimiopas.fi, jonka Verke (digitaalisen nuorisotyön valtakunnallinen osaamiskeskus) on tuottanut yhdessä kirkon ja muutaman muun yhteistyökumppaninsa kanssa, ja ota yhteyttä Ristiohjaimen tiimiin: juho.niemela(at)evl.fi

Ristiohjaimen kanavan löydät Twitch-palvelusta osoitteesta www.twitch.tv/ristiohjain
Ristiohjaimen somekanavat löydät niin YouTubesta, Instagramista, Facebookista kuin Twitteristä.

Ev.lut. kirkko on mukana myös omalla osastollaan Helsingin seurakuntien koordinoimana pelialan suurtapahtuma Assemblyssä Helsingin messukeskuksessa 1.-4.8.2019 sekä kirkon osastolla YouTube-tapahtuma Tubeconissa samassa paikassa 16.-17.8.2019.

Huom! Seurakuntien työntekijöillä ja luottamushenkilöillä on mahdollisuus kiertokäyntiin Pohjoismaiden suurimpaan tietokone- ja pelitapahtuma Assemblyyn Helsingin messukeskuksessa pe 2.8.2019 klo 14-15. Ilmoittaudu tästä.

Juho Niemelä
verkkotyöntekijä
Kirkon kasvatus ja perheasiat

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...