Siirry pääsisältöön

Jumalaan uskovat ovat kummallisia,


...sanotaan Aatos ja Amine -elokuvassa. Tai ajattelevat muuten hullusti, kertoo kuusivuotiaan Aatoksen ystävä Flo. Reetta Huhtasen ohjaamassa Aatos ja Amine -dokumenttielokuvassa etsitään vastauksia Kuka on kuningas ja kaikkein suurin Jumala -kysymykseen. Mutta oikeaa ratkaisua ei tarjota, jokaisen on tehtävä työ itse.

Kuinka sujuvasti lapset ovatkin moskeijan matolla eri mielisiä ja silti mitä parhaita ystäviä. Katsoja oivaltaa lapsen leikillisyyden uskonnollisuuden äärellä. Sun pizzassa on possua, juksaa joku. Rukousmatto voi keikkua huolettomasti olkapäältä olkapäälle. Ja välillä voi kietoutua vessapaperiin ja laskea kolmeen ja kuolla. Sen jälkeen laskemista jatkaa joku toinen, ei-kuollut. Elokuva avaa kiehtovalla tavalla lapsinäkökulman kohtaamisesta ja dialogisuudesta.

Rauhankasvatusinstituutin toiminnanjohtaja Riikka Jalonen ja koulutussuunnittelija Liban Sheikh mahdollistivat Kirkkohallituksen ja yhteistyökumppanit yhteisen työskentelyn äärelle elokuvan synnyttämistä teemoista. Kolmen vuoden aikana valmistunut elokuva pohjautuu kuusivuotiaiden elämään, sekä heidän ajatuksiinsa elämän merkityksellisyydestä. Elokuvan aikaan kuvauspaikalla tehtiin myös pommi-iskuja, ja materiaalia on tarttunut myös dokumenttiin.

Elokuva sopii mainiosti osaksi vanhempien ja kasvattajien kanssa käytävää arvokeskustelua. Itse asiassa jokaisen kasvattajatiimin olisi syytä pohtia pedagogista toimintaa ja oppimisympäristöä, joka kirvoittaisi lapset syvien kysymysten äärelle. Jotta meitä ympäröisi turvallinen tila tämän kaiken ihmeellisyyden pohtimiseen.

Lisätietoja elokuvasta ja työpajoista voi kysellä rauhankasvatus.fi. Elokuva sopii myös mainioksi palaksi Yhteisymmärrysviikkoa.


RKI:n toiminnanjohtaja Riikka Jalonen kertoo  elokuvan synnystä kirkkohallituksessa 19.6.2019.

Tervetuloa myös SuomiAreenaan 19.7.2019. Tuolloin yhdessä Uskot-foorumin kanssa Kirkkohallitus järjestää paneelin otsikolla Älä tallaa toisen pyhää – missä opitaan tulevaisuuden katsomuksellinen sivistys. Paneelissa mukana Kirsi Tarkka, Jarmo Kokkonen, Suaad Onniselkä ja Arno Kotro. Paneelin vetäjinä Horisontti-toimittajat Anna Patronen ja Ilona Turtola. Tilaisuus striimataan ja siitä tehdään tallenne.

Kohtaamisia, ennennäkemättömiä tulokulmia, valoa

Ilkka Tahvanainen
varhaiskasvatuksen asiantuntija
Kirkkohallitus

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...