Siirry pääsisältöön

Valo ja varjo minussa

Kirkon perheneuvonnan työntekijät kokoontuvat tällä viikolla valtakunnallisille perheneuvonnan neuvottelupäiville Haikon kuvankauniiseen maisemaan. Kirkon perheneuvonnassa työskentelee yli 180 työntekijää 41 perheasiain neuvottelukeskuksessa ympäri Suomea. Vuonna 2018 perheneuvonnassa kävi yhteensä 18 486 asiakasta. Valtaosa asiakkaista oli 30-49-vuotiaita ja suurimpana tulon syynä olivat vuorovaikutusongelmat ja erokysymykset. Perheneuvonnassa annetaan ammatillista keskusteluapua erilaisissa parisuhteen ja perheen kysymyksissä.

Perheneuvonnan neuvottelupäivillä käsitellään tänä vuonna valoa ja varjoa itsessä. Auttajasta on joskus sanottu, että hän voi kulkea niin pitkälle kuin itse on kulkenut. Tällä tarkoitetaan sitä, että itseään on hyvä pysähtyä tutkimaan. Kuuntelija ei ole kuulijastaan erillinen, vaan hänessä herää vuorovaikutuksessa asiakkaaseen tunteita. Näiden tunteiden vastaanottaminen, sietäminen ja erottaminen omista tunteistaan on tärkeä osa terapiaprosessia.

Auttajana olemisen motiivejaan on tärkeä pohtia. Mikä minussa on valossa, itselleni ja muille näkyvillä? Se on jotain, minkä tiedän ja tunnistan sekä voin näyttää muille.

Mikä minussa on itselleni valossa, mutta muille näkymättömissä? Jotain, jonka tiedostan, mutta haluan pitää itselläni. Voin halutessani jakaa jotain siitä myös muiden kanssa.

Mikä on itseltäni varjossa, mutta muiden näkyvissä? Tällaiset piirteet ovat jotain, mitä en liitä itseeni, vaikka muut näkevät ne minussa.

Mikä minussa on itseltäni ja muille varjossa?  Tämä on jotain, joka ei ole tullut itseni tai muidenkaan tietoisuuteen. Se on se osa minua, jota voidaan kutsua tiedostamattomaksi. Mitä tietoisemmaksi tulen itsestäni, omasta valostani ja varjostani, sen paremmin voin erottaa muiden tunteet omista tunteistani. Näin auttamiseni ei ole itseni auttamista, vaan vastuullista ja ammatillista tukea.

Valo ja varjo minussa ei ole pysyvä olotila. Se on niin kuin valo ja varjo luonnossa. Välillä valon määrä häviää varjon imaistessa sen itseensä. Välillä varjo on kapea ja pitkä seuralaiseni, jota pakoon en pääse. Joskus taas etsin suojaa valolta, kaipaan varjon viileyteen. Ja toisessa kohtaa kaipaan valoon ja pääsen sinne. Täysi valo sokaisee, varjojakin tarvitaan. Hämärää ja pimeää. Ja lempeää valoa.

Perheneuvonnan neuvottelupäivät jatkuvat, mutta valon ja varjon tutkiminen itsessä ei lopu tähän viikkoon. Martti Lindqvistin sanoin (kirjassaan Auttajan varjo): ”Auttajan ja autettavan varjoista voi muodostua silta pimeyden yli, kun ne pääsevät koskettamaan toisiaan ja tunnistamaan yhteisen ytimensä... Varjoista muodostuneella sillalla ollaan kahden ihmistarinan leikkauspisteessä. Eikä kumpikaan niistä ole sen parempi eikä sen mitättömämpi kuin toinen. Kun sillan yli kuljetaan, vaeltajat kohtaavat sekä itsensä että toisensa. Yhteisen jakamisen kautta se, mikä on tuntunut kaikkein yksityisimmältä ja salattavimmalta, osoittautuukin yhteiseksi, kaikkein yleispätevimmäksi totuudeksi elämästä. Ehkä parantavin kokemus kohtaamisessa onkin se, että kaikkein huolellisimmin piilotetussa asiassa on lopulta kaikkein vähiten peiteltävää. Se osoittautuu molemmille tutuista tutuimmaksi."

Perheneuvonnan neuvottelupäiväterveisin,

 Sari-Annika Pettinen
perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...
Lähetä kommentti
Lue lisää