Siirry pääsisältöön

Valo ja varjo minussa

Kirkon perheneuvonnan työntekijät kokoontuvat tällä viikolla valtakunnallisille perheneuvonnan neuvottelupäiville Haikon kuvankauniiseen maisemaan. Kirkon perheneuvonnassa työskentelee yli 180 työntekijää 41 perheasiain neuvottelukeskuksessa ympäri Suomea. Vuonna 2018 perheneuvonnassa kävi yhteensä 18 486 asiakasta. Valtaosa asiakkaista oli 30-49-vuotiaita ja suurimpana tulon syynä olivat vuorovaikutusongelmat ja erokysymykset. Perheneuvonnassa annetaan ammatillista keskusteluapua erilaisissa parisuhteen ja perheen kysymyksissä.

Perheneuvonnan neuvottelupäivillä käsitellään tänä vuonna valoa ja varjoa itsessä. Auttajasta on joskus sanottu, että hän voi kulkea niin pitkälle kuin itse on kulkenut. Tällä tarkoitetaan sitä, että itseään on hyvä pysähtyä tutkimaan. Kuuntelija ei ole kuulijastaan erillinen, vaan hänessä herää vuorovaikutuksessa asiakkaaseen tunteita. Näiden tunteiden vastaanottaminen, sietäminen ja erottaminen omista tunteistaan on tärkeä osa terapiaprosessia.

Auttajana olemisen motiivejaan on tärkeä pohtia. Mikä minussa on valossa, itselleni ja muille näkyvillä? Se on jotain, minkä tiedän ja tunnistan sekä voin näyttää muille.

Mikä minussa on itselleni valossa, mutta muille näkymättömissä? Jotain, jonka tiedostan, mutta haluan pitää itselläni. Voin halutessani jakaa jotain siitä myös muiden kanssa.

Mikä on itseltäni varjossa, mutta muiden näkyvissä? Tällaiset piirteet ovat jotain, mitä en liitä itseeni, vaikka muut näkevät ne minussa.

Mikä minussa on itseltäni ja muille varjossa?  Tämä on jotain, joka ei ole tullut itseni tai muidenkaan tietoisuuteen. Se on se osa minua, jota voidaan kutsua tiedostamattomaksi. Mitä tietoisemmaksi tulen itsestäni, omasta valostani ja varjostani, sen paremmin voin erottaa muiden tunteet omista tunteistani. Näin auttamiseni ei ole itseni auttamista, vaan vastuullista ja ammatillista tukea.

Valo ja varjo minussa ei ole pysyvä olotila. Se on niin kuin valo ja varjo luonnossa. Välillä valon määrä häviää varjon imaistessa sen itseensä. Välillä varjo on kapea ja pitkä seuralaiseni, jota pakoon en pääse. Joskus taas etsin suojaa valolta, kaipaan varjon viileyteen. Ja toisessa kohtaa kaipaan valoon ja pääsen sinne. Täysi valo sokaisee, varjojakin tarvitaan. Hämärää ja pimeää. Ja lempeää valoa.

Perheneuvonnan neuvottelupäivät jatkuvat, mutta valon ja varjon tutkiminen itsessä ei lopu tähän viikkoon. Martti Lindqvistin sanoin (kirjassaan Auttajan varjo): ”Auttajan ja autettavan varjoista voi muodostua silta pimeyden yli, kun ne pääsevät koskettamaan toisiaan ja tunnistamaan yhteisen ytimensä... Varjoista muodostuneella sillalla ollaan kahden ihmistarinan leikkauspisteessä. Eikä kumpikaan niistä ole sen parempi eikä sen mitättömämpi kuin toinen. Kun sillan yli kuljetaan, vaeltajat kohtaavat sekä itsensä että toisensa. Yhteisen jakamisen kautta se, mikä on tuntunut kaikkein yksityisimmältä ja salattavimmalta, osoittautuukin yhteiseksi, kaikkein yleispätevimmäksi totuudeksi elämästä. Ehkä parantavin kokemus kohtaamisessa onkin se, että kaikkein huolellisimmin piilotetussa asiassa on lopulta kaikkein vähiten peiteltävää. Se osoittautuu molemmille tutuista tutuimmaksi."

Perheneuvonnan neuvottelupäiväterveisin,

Sari-Annika Pettinen
perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla. Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton. Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle: 1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pi...

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...