Siirry pääsisältöön

Harrastamisen Suomen malli tarjoaa mahdollisuuksia seurakunnan ja koulun entistä syvemmälle yhteistyölle

Kouluikäinen lapsi hymyilee ja näyttää peukkua kesäinen maisema taustallaan.
kuva: Lasten ja nuorten keskus

Valtakunnallisen Harrastamisen Suomen mallin pilotointi kunnissa on käynnistynyt. Kyseessä on valtakunnan hallituksen yksi tärkeimmistä lasten ja nuorten tasa-arvoa edistävistä hankkeista, sillä ideana on tarjota kaikille koululaisille vähintään yksi mielekäs harrastus. Mallia ei ole tehty vain niille, jotka eivät harrasta, vaan aivan kaikille koululaisille. Harrastamisen kynnystä madaltaa myös se, että Suomen mallin tarjonta rakennetaan koulupäivän yhteyteen ja koulun tiloihin tai niiden välittömään läheisyyteen. Vaikka kyse on siis opetussuunnitelman ulkopuolisesta toiminnasta, harrastukseen osallistuminen tehdään lapsille ja heidän perheilleen mahdollisimman helpoksi. 

Suomen malli käynnistyy koulujen arjessa ensi lukuvuoden alussa ja ensimmäisessä vaiheessa 112 kuntaa pilotoi maksutonta harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä. Suomen mallin toisen vaiheen hakukierros kunnille on juuri käynnistynyt ja se on auki 15.3.-15.4. Suomen malliin hakevat siis kunnat, mutta harrastusten järjestäjinä kunnissa voivat olla erilaiset yhteisöt, kuten vaikkapa urheiluseurat, järjestöt tai seurakunnat. Kirkon ehdottomana vahvuutena yhteistyökumppanina on valtakunnallinen kattavuus: toimimme kaikissa Suomen kunnissa. 

Nyt olisikin oiva aika saada seurakunnat yhteistyöhön omien kuntiensa kanssa, jotta seurakuntien lapsi- ja nuorisotyö voisi palvella osana mallia. Toimintaan soveltuvat esimerkiksi kouluikäisten kerhot, sillä ryhmiä voivat ohjata osittain myös alaikäiset, kunhan toiminnasta vastaava aikuinen on tavoitettavissa. Myös uuden toiminnan käynnistäminen on mahdollista, sillä Suomen mallin rahoitusta voi kohtuullisissa määrin käyttää myös materiaalikustannuksiin. Miltä kuulostaisi vaikka seurakunnan järjestämä koululaisten ukulele -kerho? 

Seurakuntien toiminnan ja Suomen mallin yhdistämisessä on hyvä huomioida, että lähtökohtaisesti Suomen mallin toiminta ei voi olla tunnustuksellista. Tämä johtuu siitä, että mallin sisällä harrastustoiminnan tulee olla kaikille lapsille ja nuorille saavutettavaa. Suomen mallin toiminnan yhteydessä voi kyllä kertoa myös muusta harrastuksenjärjestäjän toiminnasta kunnan ja koulun kanssa sovittavin periaattein. Tämä on toki meille tuttua normaalissakin kouluyhteistyössä. 

Mikäli Suomen malli ja siinä toimiminen kiinnostaa enemmänkin, järjestämme yhteisen webinaarin aiheesta 7.4. klo 13-14.30 Teamsissa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtaja Henni Axelinin kanssa. Mukana keskustelussa ovat Kirkkohallituksen Kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen sekä Lasten ja nuorten keskuksen asiantuntijoita. Lue lisää webinaarista Lasten ja nuorten keskuksen sivuilta. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista, olet lämpimästi tervetullut mukaan! 

Katri Korolainen
johtaja, viestintä ja vaikuttaminen
Lasten ja nuorten keskus

Kommentit

  1. Ei kirkkoa (tai muitakaan uskontokuntia) kouluihin, harrastustoimintaan taikka muuhunkaan yleishyödylliseen, kaikille tarkoitettuun toimintaan. Hankkeen yhteistyötahoiksi sopivat vain neutraalit toimijat, kuten uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomat yhdistykset, esimerkiksi urheiluseurat, harrastusseurat ja kulttuuriyhdistykset.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsomuskasvatus on johtamistekoja

Kuvalähde: woodleywonderworks Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta. Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasva...

Perhe kotikaranteenissa – kuusi ohjetta, jotka auttavat parisuhdetta paineen keskellä

Koronaviruksen vastainen taistelu on edennyt eristämisvaiheeseen. Viruksen voittamiseksi ihmisiä on kehotettu vetäytymään koteihinsa ja pysymään siellä. Turvapaikan sijasta koti voi kuitenkin alkaa tuntua vankilalta, jos siellä on pakko olla. Viikkokausien karanteeni käy kenen tahansa hermoille ja normaaliolojen ristiriidat voivat hautua uusiin mittasuhteisiin. Perheen aikuisten ensimmäiset päivät menevät käytännön ongelmien ratkomiseen ja tsemppihengen luomiseen lapsille ja nuorille. Aikuisen oma jaksaminen saattaa samalla olla lujilla. Käsillä oleva tilanne on kaikilla ennenkokematon ja ennakoimaton. Kuinka parisuhdekumppanit pystyvät säilyttämään keskinäisen solidaarisuutensa poikkeusoloissa? Seuraavassa muutama ohjenuora tulevien viikkojen varalle: 1) Älä yritä suojella toista omilta peloiltasi vaan jakakaa, mikä ahdistaa. Miettikää yhdessä mikä on realistista ja mikä nousee yleisestä epävarmuudesta. Mitä enemmän jaatte pelkoja ja epävarmuutta keskenänne, sitä vähemmän pi...

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...