Varhaiskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on tukea ja edistää lasten elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa jokaisen kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tulee tukea jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa niitä tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt. On hyvä pysähtyä pohtimaan jääkö näistä jotain toteutumatta, jos katsomuskasvatukselle asetetut tavoitteet jäävät toteutumatta.
Katsomuskasvatuksen johtamisen tulee olla osa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, jonka avulla nivotaan kielet, kulttuurit ja katsomukset yhteen. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun monet muodot avartavat yksilöiden ymmärrystä antaen ajattelulle ja oppimiselle rakennuspalikoita, linkittyen osaksi vasun laaja-alaisen osaamisen aluetta. Katsomuskasvatus ei siis ole erillinen kokonaisuus vaan osa jokapäiväistä arjen varhaiskasvatusta. Se on elämyksiä, kokemuksia, pohtimista, tutkimista, juhlia ja vierailuja, erilaisia näkökulmia, eriäviä mielipiteitä ja toinen toisensa kunnioittamista.
Varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa on tarkasti määritelty johtamiselle selkeät tavoitteet ja linjaukset. Esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) asetetaan johtajan vastuulle toimintakulttuurin kriittisen tarkastelun johtaminen. Johtamisessa tarvitaankin rakenteellisia työkaluja ja vuorovaikutuksen pelisääntöjä, jotta johtamisella vaikutetaan lasten kasvun ja oppimisen olosuhteisiin sekä henkilöstön ammatilliseen työtapakulttuuriin. Johtaja ei ole yksin vastuussa laadukkaan pedagogiikan toteutumisesta, mutta hänen tulee tukea työyhteisön kehittymistä oppivaksiyhteisöksi, joka varmistaa vasun toteutumisen jokaisen lapsen kohdalla.
Pedagogisen johtajuuden merkityksestä ja katsomuskasvatuksen johtamisesta dialogisin keinoin keskustellaan Kasvuakatsomuksesta.fi -sivustolla. Videoiden teemoina ovat:
- Kuulenko lapsen katsomukselliset ajatukset ja kysymykset?
- Mikä rohkaisisi sinua dialogiin moninaisuudesta ja katsomuksista?
- Kuinka yhteisön arvot vaikuttavat kohtaamisen tapaan?
Videotallenteet löydät suoraan täältä
Luottamuksen ja yhteyksien rakentuminen
Varhaiskasvatuksessa johtajalla on työyhteisön tasolla vastuu varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen tavoitteiden tulkinnasta ja toteutumisesta. Tämä vaatii vasulähtöistä pedagogista johtamispuhetta, joka kirkastaa varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja selkiyttää työyhteisön perustehtävää. Määrätietoisella johtajuudella vahvistetaan kasvattajayhteisön ammatillinen työote ja työyhteisöä ohjaavat prosessit niin toimintayksiköissä kuin verkostoyhteistyössä. Moninainen yhteiskunta asettaa varhaiskasvatuksen johtamistyölle vastuullisen roolin, jonka tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Johtamiselta tämä edellyttää moninaisuuden ja erilaisuuden arvostamista ja vahvaa työyhteisökulttuurin johtamista, asettamatta katsomuksia arvojärjestykseen.
Tässä vaativassa työyhteisön johtamistyössä tarvitaan herkkyyttä tunnistaa kasvatushenkilöstön pedagoginen työote, koska kasvattajayhteisön työidentiteetti ja resilienssi rakentuvat yksilöiden arvoista ja katsomuksellisuuksista. Työyhteisön jäsenten mahdolliset ennakkoluulot ja katsomukselliset stereotypiat on tärkeä avata ja tunnistaa katsomuskasvatuksen onnistumiseksi. Kasvatusyhteisön katsomustietoisuus luo lapsille oppimisympäristön, joka toimii yhteiskunnan arvo- ja toimintakulttuurin esimerkkinä.
Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamiseen liittyvistä arvoista, tavoitteista ja vastuista keskustellaan huoltajien kanssa. Huoltajilla on oikeus tulla kuulluksi, kertoa toiveistaan ja ajatuksistaan sekä osallistua varhaiskasvatuksen ja katsomuskasvatuksen kehittämiseen. Yhteistyön tavoitteena on lapsen turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen. Yhteisen keskustelun kautta rakennetaan luottamusta ja keskinäistä kunnioitusta, joka tukee kasvatusyhteisön ja huoltajien yhteistä kasvatustyötä. Huoltajien ja yhteistyökumppanien yhteistyön avulla voidaan myös rikastuttaa katsomuskasvatuksen oppimisympäristöjä. Monenlaiset yhteistyökumppanit voivat tuoda ja tuottaa kokemuksia, elämyksiä, tutkittavaa ja pohdittavaa arjen moninaisuuteen sekä katsomuskasvatukseen. On muistettava, että vastuu yhteistyön toteuttamisesta vasun ja yksikön toimintaperiaatteiden mukaisesti on varhaiskasvatuksella. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteutumiseen tarvitaan yhteisiä keskusteluja ja toimivat rakenteet yhteistoiminnalle. Tietoisuus kulttuureista ja eri katsomuksista laajentaa lasten ja perheiden näkökulmia ymmärtää moninaisuutta myönteisellä tavalla.
Tärkeää on myös ymmärtää, että meillä kaikilla on oma rooli tässä yhteisessä johtamistyössä, jossa varmistetaan perheiden ja lasten kuulluksi tuleminen. Tarvitaan sitoutumista ja johtamistekoja yksilötasolla, tiimeissä, yksiköissä ja organisaation tasoilla. Tämä tarkoittaa, että jokaisen on huolehdittava omasta ammatillisesta työotteestaan ja itsensä johtamisesta. Yhteisten työn tavoitteiden rakentumiselle ja kasvattajien yhteisen ymmärryksen muodostumiseksi tarvitaan dialogia lapsikäsityksestä, oppimiskäsityksestä, ihmiskäsityksestä, moninaisuudesta ja katsomuksellisuudesta.
Pedagogisen johtajuuden vaikutusta lapsen katsomukselliseen ajatteluun ja työyhteisön toimintakulttuurin rakentumiselle käsitellään laajemmin huhtikuussa 2021 ilmestyvässä "Lapsenkokoinen katsomuskasvatus" kirjassa.
Tämän blogin kirjoittivat
Leena Lahtinen, toiminnanjohtaja, Reunamo Education Research
Päivi Aumala, kouluttaja, Seurakuntaopisto
Ilkka Tahvanainen, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Kirkkohallitus, Kasvatus ja perheasiat
Lähteet:
Fonsén, E., Lahtinen, L., Sillman & Reunamo, J. 2020. Pedagogical leadership and children’s well-being in Finnish early education. Educational Management Administration & Leadership 1–16. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1741143220962105.
Illman R., Ketola K. & Latvio R. & Sohlberg, J. (toim.) 2016. Monien uskontojen ja katsomusten Suomi.
Kasvuakatsomuksesta.fi. 2021. Kirkkohallitus
Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja nro 48
Juusenaho, R. 2008. Pedagoginen johtajuus. Teoksessa E. Hujala, E. Fonsén & J. Heikka (toim.), Varhaiskasvatuksen johtajuuden ytimessä – tutkimuksen ja käytännön puheenvuoroja. Kasvatus- ja opetusalan johtajuus -projekti. Tampereen yliopisto, 1–27. https://core.ac.uk/download/pdf/250107317.pdf (Luettu 22.2.2021)
Poulter, S. 2013a. Kansalaisena maallistuneessa maailmassa – Koulun uskonnonopetuksen yhteiskunnalliseen tehtävän tarkastelua. Diss. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja 5. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Poulter, S. 2013b. Uskonto julkisessa tilassa: koulu yhteiskunnallisena näyttämönä. Kasvatus 44(22) 2013, 162–176
Varhaiskasvatuslaki 540/2018. (Luettu 22.2.2021)
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Helsinki: Opetushallitus.
Kommentit
Lähetä kommentti