Lapsivaikutusten arviointi on edelleen lapsenkengissä, totesi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vuosikirjassaan Lapsen etua etsimässä toukokuussa. Pekkarisen mukaan maassamme ei päätösten lapsivaikutuksia edelleenkään arvioida riittävästi.
Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) osalta kirkko on edelläkävijä. Vuodesta 2015 kaikkia kirkollisen viranomaisen tekemiä päätöksiä on tullut arvioida lapsen edun näkökulmasta (kirkkojärjestys 23 luku 3§). LAVA on osa seurakunnan arkista päätöksentekoa ja asioiden valmistelua, joka kuuluu sekä työntekijöille että luottamushenkilöille. LAVA tähtää siihen, että lasten (alle 18-vuotiaat) hy-vinvointi, osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet kirkossa ja yhteiskunnassa paranevat. Olemmeko kirkossa yhteiskunnan tavoin lapsenkengissä lapsivaikutusten arvioinnin suhteen?
Tarkempi tutkimustieto aiheesta puuttuu. Pidän todennäköisenä, että usein lapsivaikutusten osalta täyttyy vain minimi, eli päätökseen kirjataan ”ei erityisiä lapsivaikutuksia”. Sekä kirkossa että muualla yhteiskunnassa lapsen oikeudet jäävät helposti juhlapuheiden, suositusten ja toimenpide-ohjelmien paperitasolle. Päättäjien toiminta kumpuaa useammin velvollisuudesta kuin huolenpi-dosta ja rakkaudesta lapsiin ja nuoriin. Ilahduttavaa on, että monista seurakunnista löytyy aktiivisia lapsiasiahenkilöitä.
Koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Vaikka kriisi on vaikuttanut kaikkiin lapsiin ja nuoriin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat. Poikkeusolojen jälkihoito edel-lyttää lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvien vaikutusten hyvää arviointia. Arvioinnissa on huolehdittava lasten ja nuorten kuulemisesta. Tietoa arvioinnin tueksi kootaan monella taholla.
Kirkolle korona-aika on ollut etsikkoaikaa. Kriisi on saanut ihmiset pysähtymään tärkeiden asioiden äärelle. Huhti-kesäkuussa kirkosta eroamisia oli huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirkolla on mahdollisuus osoittaa olevansa ihmistä varten. Näkemykset kirkosta ja uskosta ovat moninaisia, mutta yksi asia yhdistää suomalaisia: lasten ja nuorten hyväksi tehtyä työtä arvoste-taan. Kirkolla on erityinen mahdollisuus profiloitua lapsiystävälliseksi yhteisöksi ottamalla LAVA vakavasti. Pyrkimystä tukee kirkolliskokouksen päätös, jonka mukaan seurakuntiin tulee perustaa nuorten vaikuttajaryhmiä. Niissäkin on kyse lasten ja nuorten osallisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa.
Mitä paremmin lapsivaikutusten arviointi toteutuu, sitä paremmin toteutuu Jeesuksen opetus lap-sen ensisijaisuudesta ja esikuvallisuudesta.
Jarmo Kokkonen
Johtaja, Kirkon kasvatus ja perheasiat, Kirkkohallitus
Kirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä mielipidekirjoituksena
Kuva: Paul Hanaoka / Unsplash)
Kommentit
Lähetä kommentti