Siirry pääsisältöön

Nämä asiat ovat auttaneet meidän perhettämme, kun olemme olleet karanteenissa

Pehmolelut saamassa turvaa toisistaan pirtin sohvalla

Lapsemme sairauden takia olimme vuosia tilanteessa, jossa jokainen tavallinen flunssa vei lapsemme sairaalahoitoon. Käytännössä se tarkoitti sitä, että olimme ajoittain eristyksissä, jotta pystyimme varjelemaan lastamme. Poikkeustilanteesta tuli perheemme normaali arki ja opimme myös asioita, jotka auttoivat meitä jaksamaan ja elämään hyvää elämää.

1. Pidä huolta itsestäsi

Tee asioita, jotka lisäävät hyvää oloasi. Lue hetki kirjaa, mene metsälenkille, katso ohjelmaa tai tee kotijoogaa. Kaikki sinun hyvinvointiasi lisäävät asiat auttavat myös perhettänne.

2. Salli perheenjäsenillesi erilaiset tavat sopeutua tilanteeseen

Kun arki muuttuu yhtäkkiä toisenlaiseksi ja tulevaisuus on epävarma ja huolettaa, jokaisella meistä on erilaisia keinoja sopeutua tilanteeseen. Yksi kaipaa läheisyyttä, toinen puhetta ja kolmas haluaa toimia. Salli jokaiselle perheenjäsenelle erilaiset tavat käsitellä asiaa.

3. Kaikki tunteet ovat sallittuja

Uudenlainen tilanne herättää meissä kaikissa tunteita. Kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja, eivätkä ne ole vaarallisia. Antakaa tunteillenne tilaa.

4. Nauttikaa pienistä onnen hetkistä

Mitä rankempaa arki on, sitä enemmän se tarvitsee vastapainokseen toivoa ja onnea. Tehkää yhdessä asioita, joista nautitte. Leikkikää, pelatkaa ja naurakaa. Yhdessä nauraminen on liima, joka yhdistää teitä.

5. Ottakaa mallia lapsista

Lapsilla on luontainen kyky sopeutua erilaisiin tilanteisiin. Lapset elävät hetkessä, näkevät hyvää ja heittäytyvät leikkiin. Herättäkää sama ominaisuus itsessänne ja vahvistakaa sitä. Yhdessä olette enemmän.

Sari-Annika Pettinen
perheasioiden ja perheneuvonnan johtaja asiantuntija
Kirkkohallitus

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...

Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita.  Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli L...