Siirry pääsisältöön

Miten puhua lasten, nuorten ja perheiden kanssa koronaviruksesta?

Pieni lapsen käsi aikuisen kämmenellä lähikuvassa

Koronavirus ja sen ympärillä oleva uutisointi voi herättää lapsissa, nuorissa ja perheissä monenlaisia pelkoja.

Pelolla voi olla monia eri sävyjä ja asteita. Pelkäävän lapsen ja nuoren ajatuksia voi sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Pelottavia asioita ajatellessa pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelokas lapsi voi itkeä, piiloutua tai olla aggressiivinen. Pelko voi purkautua monin eri tavoin. Tällöin lapsi ja nuori kaipaa turvallista aikuista ja läheisyyttä. Vaikka pelko olisi ohimenevää, lasta tai nuorta ei saa jättää pelkonsa kanssa yksin.

Pelkäävä lapsi tai nuori kaipaa aikuisen kokemusta ja turvaa tunteiden ilmaisulleen. Jakaessaan vaikean tunteensa vanhempansa kanssa, lapsi ja nuori saa varmuuden siitä, ettei ole hätää, ei ole vaarallista pelätä ja kaikista asioista sekä tunteista voi läheisilleen puhua.

On tärkeää, että lapsi ja nuori saa ikätasonsa mukaisia vastauksia mahdollisiin kysymyksiinsä. Vastaukset on hyvä perustaa luotettuihin, terveysviranomaisten antamiin tietoihin. Lasta ja nuorta on hyvä varjella väärältä tai provosoivalta tiedolta. Aikuisen tehtävänä on korjata oudot käsitykset ja väärinymmärrykset Lapsi kuulee helposti ympäristöstään asioita ja vaikeita termejä, joita hän ei ymmärrä. Tällaisia vaikeita termejä ovat mm. karanteeni, korona, uhka, pandemia tms. Yhdessä on hyvä pohtia myös sitä, katsotaanko tai kuunnellaanko uutisia.

Koronavirukseen varautuminen on vaikeaa, koska sitä ei tunneta ennestään. Juuri outous ja tuntemattoman ennakoimattomuus saattavat ruokkia pelkoa myös aikuisen omassa mielessä. Olisikin tärkeää, että myös aikuiset voisivat pohtia ja jakaa omaa hämmennystään rauhassa toisten aikuisten kanssa. On hyvä pysähtyä kuuntelemaan, mikä minua itseäni tämän kaiken keskellä eniten huolettaa. Tämän jälkeen on helpompi ottaa vastaan lapsen ja nuoren hätää ja rauhoittaa häntä.

Pelko sairastumisesta ja kuolemasta voi kuormittaa lapsen tai nuoren elämää. Vanhempi ja muut turvallinen aikuinen voi hälventää pelkoja.  Arjen tutut rutiinit ja levollinen yhdessä oleminen tuovat rauhaa ja vahvistavat perusturvallisuutta.

Kuolemaa ja sairauksia ei silti tarvitse piilottaa lapsilta ja nuorilta. Usein lapsi ja nuori saa kokemuksen turvasta, kun hänen ajatuksiaan ja kysymyksiään kuullaan.

Lapsen ja nuoren kanssa voi myös rukoilla. Rukouksessa saa jättää pelon ja huolen tunteet Taivaan Isälle, suurempiin käsiin.

"Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen. Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton." (Virsi 499)

Kirkon kasvatus ja perheasiat -yksikön asiantuntijat

Kuva: Pixabay

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunta mukaan perhekeskustoimintaan

Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen  mukaan seurakuntien on entistä tärkeämpää tehdä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa rakentamalla ja vahvistamalla verkostoja seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kesken. Lasten ja perheiden palveluissa tämä toteutuu parhaiten kuntien perhekeskusverkostoon ja -toimintaan osallistumalla.   Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattua kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.  Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen ja verkostoi aiemmin erillään olleet palvelut. Tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä ja tarjota perheille palveluja matalalla kynnyksellä ja mahdollisuuksien mukaan lähipalveluina. Samalla eri toimijoiden tarjoamat palvelut, toimi...

Yhteistyö arvossa arvaamattomassa

Seurakuntien vahvuutena ovat laadukkaat, kiireettömät kohtaamiset sekä ihmisten keskinäisen kohtaamisen mahdollistaminen ja sen kautta yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen. Viime keväänä seurakunnat joutuivat miettimään toimintaansa uudelleen, kun korona esti perinteisen kohtaamisen tavat. Tässä toimintaympäristön rajussa muutoksessa seurakuntien jo olemassa olevat toimivat verkostot alueen muiden toimijoiden kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Tilanteessa, jossa kaikki toiminta jouduttiin miettimään uudestaan, ja jossa alueen asukkaat olivat uudenlaisten tuen tarpeiden äärelle, eri toimijoiden välinen yhteistyö tehosti ja edisti alueen asukkaiden hyvinvointia. Esimerkkinä yhteisestä, onnistuneesta toiminnasta olivat eri toimijoiden kanssa organisoidut puhelinsoitot lapsiperheille tai ikäihmisille.   Edellisen hallituskauden aikana tuettiin maakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamista osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Nykyisen halli...

Seitsemän syytä, miksi seurakuntien kannattaa tehdä sopimuksia perhekeskustoiminnasta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta aloitti vuoden alussa lounastreffit-toiminnan. Kyse on perinteisestä perhekerhosta, jossa keskiössä on yhdessä ruoan laittaminen sekä vertaistoiminta. Erojakin normitoimintaan löytyy. Kerhoa pitää muutama vapaaehtoinen vanhempi ja työntekijöiden rooli on kerhon tukemisessa. Rahoitus toimintaan mahdollistuu seurakunnan ESR-hankkeen kautta. Isoin poikkeus perustoimintaan kuitenkin on, että kerhoa ei järjestetä seurakunnan tiloissa, vaan kaupungin yhteisessä perheiden kohtaamispaikassa. Jo toiminnan alkumetreillä uudenlainen toiminta on tuottanut monenlaista hyvää. Toimintaa on ollut suunnittelemassa muitakin yhteistyötahoja, ja toimintaan on löytänyt mukaan sellaisiakin perheitä, jotka eivät muuten seurakunnan toimintaan ole löytäneet. Tulevaisuuden linja toiminnassa on ehkä entistä enemmän astuminen pois omista poteroista kohti yhteisiä toimitiloja ja rakenteita.  Seurakunnat ovat osallistuneet lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittamiseen eli L...